Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike nyt jättivät torstaina välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin.
Suomea on ravisuttanut erityisesti kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa.
Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuosien 2018 ja 2022 välillä kasvanut yli 40 prosenttia.
Välikysymyksessä huomautetaan, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat huomauttavat yliedustettuina kyseisten rikosten tekijöinä. Poliisi kuvaakin katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi.
– Tähän haluamme puuttua kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa. Perussuomalaisilla on laaja toimenpidelista maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi ja rikospolitiikkamme saattamiseksi järkevälle tasolle. Nythän sille nauravat rikolliset itsekin. Maahan tarvitaan selvä suunnanmuutos. Poliitikkojen on lopetettava hyssyttely ja aina vain uusien kotouttamistoimien vaatiminen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo tiedotteessa.
Kovia ja pehmeitä keinoja
Puheenjohtajat nostavat esimerkiksi Ruotsin, jossa rajuista jengiväkivaltaisuuksista on kärsitty jo pitkään.
– Maahanmuutto ei saa aiheuttaa uhkaa turvallisuudelle eikä maamme hyvinvoinnille. Nyt Suomi on kuitenkin jo Ruotsin tiellä. Ruotsissa on eniten kuolemaan johtavaa aseväkivaltaa koko Euroopassa. Varoittavasta esimerkistä ei ole opittu mitään, vaikka perussuomalaiset ovat vuosikausia tästä aiheesta puhuneet, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauman mukaan Suomi ei saa ajautua Ruotsin tielle.
– Jengirikollisuuden torjumiseksi on käytettävä määrätietoisesti rinnakkain sekä kovia että pehmeitä keinoja. Esimerkiksi lastensuojelu, perheiden tukipalvelut, poliisien määrä ja rikoksista määrättävät rangaistukset on laitettava kuntoon. Lisäksi humanitaarisen maahanmuuton ja kotoutumisen säännöksiä on tiukennettava pohjoismaiselle tasolle, hän sanoo.
– Kokoomus on varoittanut nuoriso- ja katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme helmikuussa joukon sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia keinoja ilmiön torjumiseksi. Olennaista on myös koulujen, nuorisotyön, sosiaalipalveluiden ja poliisin sujuva yhteistyö ja tiedonkulku, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) lisää.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että poliisi ei yksin pysty kehitystä katkaisemaan, vaan tarvitaan eri viranomaisten tehokasta yhteistyötä. Tämä edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja. Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten toimivaltuuksia tulee lisätä, jotta nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua.
– Jos asiaan ei nopeasti puututa, niin Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä, Räsänen jatkaa.
Samoilla linjoilla on Liike nytin kansanedustaja ja puheenjohtaja Harry Harkimo.
– Meidän kannattaa ottaa mallia Ruotsista monessa asiassa, mutta tässä asiassa ei. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla katujengien takia öisin mennä.
