Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan opettajien kokemukset omien arvojen vastaisesta toiminnasta olivat vuonna 2024 kaikissa opettajaryhmissä yleisempiä kuin vuonna 2018.
Kokemukset eettisesti haastavista tilanteista vaihtelivat kuitenkin opettajaryhmän, iän ja koulualueen mukaan.
Opettaja joutuu työssään sovittamaan yhteen oppilaiden erilaisia tarpeita, koulun käytäntöjä, resursseja sekä huoltajien ja muiden ammattilaisten näkemyksiä. Aina oikea toimintatapa ei ole selvä, tai opettaja joutuu toimimaan vastoin omia arvojaan. Tällaiset eettisesti haastavat tilanteet voivat kuormittaa ja heikentää työn mielekkyyttä.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin opettajien kohtaamia eettisesti haastavia tilanteita, niiden yhteyttä työoloihin sekä keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kunta10-kyselyaineistoja vuosilta 2018–2024 sekä opettajien ja rehtoreiden haastatteluja.
– Laadukas koulutus edellyttää hyvinvoivia opettajia, mutta kouluilla ei aina ole riittävästi keinoja eettisen kuormituksen käsittelyyn. Siksi eettisesti haastavien tilanteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn on tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Maarit Kauppi tiedotteessa.
Eettisesti haastavat tilanteet eivät jakaudu tasaisesti
Kunta10-kyselyjen mukaan omien arvojen vastainen toiminta yleistyi kaikissa tarkastelluissa opettajaryhmissä vuosina 2018–2022. Vuonna 2024 osuudet olivat hieman pienempiä kuin vuonna 2022, mutta edelleen suurempia kuin vuosina 2020 ja 2018.
Vuosien 2018 ja 2024 välillä suhteellisesti eniten kasvua oli luokanopettajilla, joilla osuus kasvoi 11 prosentista 15 prosenttiin. Yleisintä omien arvojen vastainen toiminta oli erityisopettajilla: vuonna 2024 17 prosenttia raportoi toimivansa omien arvojensa vastaisesti vähintään viikoittain.
Eroja näkyi myös iän ja koulualueen mukaan. Nuorimmat opettajat pohtivat eettisesti haastavia tilanteita muita ikäryhmiä useammin. Sosioekonomisesti heikommilla alueilla työskentelevät opettajat puolestaan joutuivat useammin toimimaan sääntöjen ja normien sekä omien arvojensa vastaisesti kuin sosioekonomisesti vahvimpien alueiden kouluissa työskentelevät.
Työoloista vahvimmin omien arvojen vastaiseen toimintaan oli yhteydessä huoli työmäärän kasvamisesta. Työmäärän kasvusta huolestuneilla opettajilla omien arvojen vastainen toiminta oli yli kaksi kertaa todennäköisempää kuin niillä, joilla tällaista huolta ei ollut.
Myös työstressi, kielteisiksi koetut muutokset työssä ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin olivat yhteydessä sääntöjen ja normien sekä omien arvojen vastaiseen toimintaan.
Työn käytäntöjä kehitettävä
Haastattelujen perusteella eettinen kuormitus liittyi erityisesti tilanteisiin, joissa opettaja koki, ettei pystynyt antamaan oppilaalle sellaista tukea, jota tämä hänen arvionsa mukaan tarvitsi.
Jos esimerkiksi useampi oppilas tarvitsee samaan aikaan paljon apua, opettaja joutuu ratkaisemaan, kenelle hän antaa aikansa. Yhden auttaminen voi tarkoittaa, että muut jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi synnyttää riittämättömyyden tunnetta.
Myös huoltajien kanssa syntyvät näkemyserot voivat asettaa opettajan vaikeaan tilanteeseen. Opettaja voi esimerkiksi arvioida oppilaan tarvitsevan tukea, mutta huoltaja näkee tilanteen toisin. Tällöin opettaja ei välttämättä pysty toimimaan oman ammatillisen arvionsa mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus liittyy laajempaan opetustyön ja sen tavoitteiden muutokseen. Opettajan odotetaan huomioivan entistä paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet ja auttavan jokaista saavuttamaan parhaansa.
Työn rakenteet, resurssit ja toimintatavat eivät kuitenkaan aina vastaa muuttuneita vaatimuksia, mikä voi synnyttää ristiriitoja työn tavoitteiden ja käytännön mahdollisuuksien välille.
– Kuormittavien tilanteiden taustalla on usein asioita, joita yksittäinen opettaja ei voi ratkaista. Siksi tarvitaan aikaa niiden yhteiseen käsittelyyn ja mahdollisuuksia kehittää myös työn käytäntöjä. Kun kuormituksen syyt tunnistetaan yhdessä, voidaan etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat koko työyhteisön arkea, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Anna-Leena Kurki sanoo.