”Miksi talvisota teki sisusta maailmankuulun? Miksi Lönnrot kokosi Kalevalan? Entä miksi tosimies ei itke? Jos olet kiinnostunut maamme historiasta, kielestä, kulttuurista ja tavoista, saat moniin kysymyksiin vastauksen Tervetuloa – Opas Suomen historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin -kirjasta.”
No mutta tämähän pitää lukaista.
”Tietokirjailija Raija Tervomaa tarkastelee kirjassaan terävästi ja itseironisen humoristisesti suomalaisten joskus outojakin tapoja. Mikä on totta, mikä tarua, jää lukijan päätettäväksi.”
Että huumoriakin on luvassa.
Surkea pettymys. Ellei lukija nyt jostakin kumman syystä nimenomaan halua kertausta kaikkein kuluneimmista stereotypioista, joita Suomesta ja suomalaisuudesta on keksitty.
Tuottelias kirjailija tuntuu koonneen oppaaseensa kaikkein kuluneimmat stereotypiat, arkkityypit, yksinkertaistukset, puolitotuudet ja kliseet.
Ja keksii itse uusia.
Siistejä ja omintakeisia?
Esimerkki sattumanvaraisesti poimitusta luvusta Kansallinen alemmuudentunne.
”Arvellaan, että lännestä olemme saaneet seuraavanlaisia ominaisuuksia: huolenpito, taisteluhenki, siisteys, työmoraali, synkkämielisyys, säntillisyys, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, juopottelu. Idästä taas ovat tulleet mielikuvitus, synkkämielisyys, musiikki, kärsivällisyys, omintakeisuus ja juopottelu. Näistä ovat syntyneet kansalliset ominaisuutemme: sisäänpäin kääntyneisyys, varautuneisuus, sisu, taisteluhenki, velkaantumisen pelko, kekseliäisyys, siisteys ja juopottelu.
Ei ole siis ihme, että suomalainen mies tunnetaan ulkomailla lähinnä siistinä, urhoollisena, itsepäisenä ja melko synkkämielisenä ryyppymiehenä.”
Vai niin. Missähän näin ”arvellaan” ja ”ulkomailla tunnetaan”?
Kirjailijalla on totta kai oikeus mielipiteisiinsä, mutta nämä ovat ihan pakinatasoa. Jokaisesta väitetystä ominaisuudesta voi ihan yhtä perustellusti olla eri mieltä.
Eihän tämä kirjanen varsinaisesti ole suomalaisille lukijoille tarkoitettukaan. Mutta juuri se tekee asian paljon pahemmaksi.
Väittämät on tarkoitettu tarjoiltaviksi ulkomaalaisille ja esimerkiksi maahanmuuttajille, joilla ei ole mitään edellytyksiä arvioida ”tietojen” luotettavuutta objektiivisesti.
Vauvauintia ja wokkiruokaa
Toinen esimerkki valaiskoon kirjailija Tervomaan perhekäsitystä.
”Harva uskaltaa sanoa, että kodin hoitaminen on naisen velvollisuus. Miehet osallistuvat yhä enemmän kodin töihin. Naiset tekevät silti suurimman osan perheen töistä. He huolehtivat ruuasta ja vaatehuollosta. Miehet sen sijaan vastaavat kodin huolto- ja korjaustöistä. Vanhemmuus on kuitenkin vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Pyrkimys tasa-arvoon on nykyään itsestäänselvyys. Niin äiti kuin isäkin vaihtaa lapsen vaippoja. Moderni isä osallistuu äitiysvalmennukseen. Hän tilaa jo raskausaikana isyyspakkauksen ja varaa itselleen paikan synnytyssaliin. Moderni äiti saa luoda uraa ja harrastaa. Äidin oletetaan kuitenkin olevan hoivaava ja kärsivällinen vanhempi. Kasvatus- ja hoitovastuu lankeaa hänelle luonnostaan. Isä viihtyy vauvauinnissa, valmistaa wokkiruokaa ja kuljettaa lastansa harrastusten pariin. Erona on vain se, että isä saa kiitosta, äiti useinkaan ei.”
Että tällaista omien päähänpinttymien syöttämistä puolustuskyvyttömille vastaanottajille. Olisikohan kukaan menettänyt mitään, jos tämä kirjanen olisi jäänyt tekemättä?
Raija Tervomaa: Tervetuloa. Opas Suomen historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Arktinen Banaani 2015. 205 sivua. Hinta kustantajan verkkokaupassa 14,90 euroa.
