Ukrainan asevoimat aloittaa vastahyökkäyksen miehitetyllä Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa maan itsenäisyyspäivän (24. elokuuta) tienoilla, arvioi Viron puolustusvoimien entinen komentaja, evp-kenraali Riho Terras.
– Sanoisin, että hyökkäys alkaa jossain vaiheessa elokuun lopussa, Terras sanoo Verkkouutisille.
Ukrainan viranomaiset ovat vihjailleet kuukausien ajan aloittavansa pian vastahyökkäyksen. Maan asevoimien kyvyistä ei ole tällä hetkellä kuitenkaan tarkkaa tietoa.
– Me emme tiedä kovin paljoa heidän kyvyistään. Jokainen, joka luulee tietävänsä, on yleensä tehnyt virhearvion. Joten me emme tiedä, kuinka paljon sotilaallista voimaa heillä on, Terras toteaa.
Ennen Venäjän aloittamaa laajamittaista hyökkäystä monet länsimaiset tiedustelupalvelut aliarvioivat Ukrainan kyvyt.
– Siksi en usko kenenkään tietävän tarkalleen, kuinka tehokkaasti Ukrainan asevoimat pystyy toimimaan, Terras sanoo.
Hän muistuttaa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaikeassa tilanteessa ja hänen on pakko aloittaa vastahyökkäys.
– Zelenskyillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa vastahyökkäys Ukrainan vapauttamiseksi. Jos Zelenskyi ei tee sitä, ihmiset lähtevät kaduille ja hänet syrjäytetään vallasta. Siitä seuraa uusi Maidanin kansanliike. Kansa ei hyväksyisi rauhanneuvottelujen aloittamista, Terras tuumii.
Ukrainan hallinto ja asevoimat valmistelevat Terrasin mukaan vastahyökkäystä erittäin taitavalla tavalla.
– Ukrainan asevoimien edustajia on kielletty puhumasta näistä valmisteluista. Kaikki tuntemani henkilöt ja kontaktit ovat täysin vaiti eivätkä hiisku mitään maan sotilaallisista kyvyistä.
Riho Terras toimi Viron puolustusvoimien komentajana 2011–2018. Vuodesta 2020 hän on edustanut keskustaoikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP) Euroopan parlamentissa.
Ukrainalaiset muokkaavat taistelukenttää
Julkisuudessa on pohdittu useaan otteeseen, onko Ukrainan vastahyökkäys jo alkanut.
– Se ei ole alkanut vielä, mutta ukrainalaiset valmistutuvat ja muokkaavat ympäristöä vastahyökkäystä varten, Riho Terras kertoo.
Hänen mukaansa viime viikolla Krimin miehitetyllä niemimaalla sijaitsevaan Sakyn lentotukikohtaan tehty isku oli strategisesti erittäin tärkeä. Se vaikuttaa Venäjän kykyyn käyttää laivaston ilmavoimia Ukrainaa vastaan.
– Iskussa ei tuhoutunut pelkästään suuri määrä sotilaslentokoneita, vaan koko lentokenttä tuhottiin. Tämä oli ainoa tukikohta, josta käsin Venäjän lentokoneet tekivät taistelulentoja Etelä-Ukrainan Hersonin alueella, Terras toteaa.
– Nyt venäläiset joutuvat vetämään ilmavoimiaan kauempana oleviin tukikohtiin Venäjän alueella, koska heillä ei ole toimintakykyistä lentokenttää Etelä-Ukrainan lähistöllä.
Tämän viikon tiistaina iskettiin Krimillä rautatien solmukohtaan ja toiseen lentotukikohtaan. Tällaiset iskut ovat yksi tapa, jolla ukrainalaiset muokkaavat taistelukenttää.
Terras kiinnittää huomiota myös Hersonin alueen siltoihin. Heinäkuun lopulla ukrainalaiset alkoivat itse tuhota amerikkalaisten toimittamilla HIMARS-raketinheittimillä Hersonin kaupunkiin johtavia siltoja eristääkseen Dnepr-joen länsipuolella olevat venäläisjoukot.
– Ukrainalaiset näyttävät, että he pystyvät tuhoamaan siltoja. Kaikkia siltoja ei ole vielä tuhottu, mutta he kykenevät tekemään sen, Terras sanoo.
Sotilaille lisäkoulutusta
Hänen mukaansa Ukrainalla on tarpeeksi sotilaita, mutta ongelma on se, että heitä ei ole koulutettu tarpeeksi.
Ukraina sanotaan käyttäneen kaikista vaativimmissa taisteluissa vain viittä prikaatia, jotka koostuvat kokeneimmista ja taitavimmista sotilaista. Nämä yksiköt ovat uupuneita, ja ne ovat kärsineet kovia tappioita. Uusien prikaatien kouluttaminen ja niiden varustaminen hyökkäystä varten vie aikaa.
– Heidän kokeneet joukkonsa ovat kärsineet kovia tappioita. Nyt Ukraina yrittää säästää parhaita joukkojaan vetämällä heitä osittain pois taisteluista, jotta niitä voitaisiin käyttää Hersonin vapauttamisessa ja takaisin valtaamisessa, Terras kertoo.
Britannia on kouluttanut ukrainalaisia sotilaita. Britannian mukaan tavoitteena on kouluttaa noin 10 000 ukrainalaiselle vapaaehtoiselle sotilaan perustaidot. Koulutus tapahtuu tämän vuoden aikana. Britannia on pyytänyt kumppanimailtaan tukea koulutuksen toteuttamiseen. Ainakin Suomi, Ruotsi, Kanada ja Alankomaat ovat lähettäneet kouluttajia.
Yllätyselementti
Riho Terrasin mukaan kaikesta huolimatta on epäselvää, pystyykö Ukraina toteuttamaan onnistuneen vastahyökkäyksen Hersonin alueella.
Viime viikkoina Venäjän kerrotaan siirtäneen joukkojaan Itä-Ukrainan Izjumista ja vahvistaneen asemiaan Hersonin alueella. Alueella oli heinäkuun lopulla 13 venäläistä pataljoonan taisteluosastoa. Nyt niitä voi olla 25–30.
Terrasin mielestä Ukraina on toiminut toistaiseksi erittäin fiksusti. Hän sanoo toivovansa, että ukrainalaisilla on jonkinlainen valttikortti hihassaan hyökkäystään varten.
– Jotain odottamatonta ja yllättävää, kuten viimeviikkoinen hyökkäys Sakyn lentotukikohtaan. Tämän sodan ja taistelun voittaa se osapuoli, joka kehittää paremman sotilaallisen strategian.
Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään sotilaallisista kyvyistä, asejärjestelmistä tai niiden määrästä. Tärkeintä on johtaminen ja sotataidon osoittaminen.
– Ukrainan hyökkäys on tulossa, ja tiedän, että myös venäläiset valmistelevat vastahyökkäystä, koska he ymmärtävät menettäneensä aloitteen sodassa.
– Kummankin osapuolen sotilaskomentajat, jotka ovat saanet suurin piirtein samanlaisen koulutuksen, yrittävät nyt keksiä parhaan mahdollisen tavan edistää omia tavoitteitaan, Terras sanoo.
Hyökkääjän saartaminen
Riho Terrasin mielestä Ukrainan pitäisi pyrkiä välttämään suoraa ja laaja-alaista hyökkäystä taistelukentällä.
– Tykistöä tullaan käyttämään, ja meneillään oleva taistelukentän muokkaaminen on tärkeä osa iskuissa Venäjän huoltolinjoja ja logistiikkakeskuksia vastaan, hän toteaa.
– Lisäksi ukrainalaisten pitäisi saartaa Dnepr-joen länsipuolella olevat venäläisjoukot ja lyödä ne hajalle pala palalta.
Päätös siltojen tuhoamisesta on vaikea, koska ukrainalaiset tarvitsevat niitä, jos Hersonin alue halutaan vapauttaa.
– Uskon, että Ukraina haluaa vallata takaisin myös Krimin. Ja se on taas paljon monimutkaisempaa. Ensimmäisenä tavoitteena on vapauttaa Hersonin alue, Terras arvioi.
Mahdollisen operaation eteneminen riippuu siitä, miten taitavia ja kyvykkäitä ukrainalaiset ovat.
– Sitä me emme tiedä. He etenevät varmasti niin pitkälle kuin voivat ja pyrkivät työntämään hyökkääjän pois alueiltaan, mikä tarkoittaa myös ennen 24. helmikuuta menetettyjä alueita, Terras sanoo.
Lännen tuki
Ukrainalle sotilaallista ja taloudellista tukea antavilla länsimailla on myös erittäin tärkeä rooli mahdollisen vastahyökkäyksen onnistumisessa. Ukrainan presidentti etsii tasapainoa Ukrainan alueen takaisin ottamisessa ja lännen tuen säilyttämisessä.
– Kun hyökkäys alkaa, ukrainalaiset iskevät hyvin todennäköisesti myös Venäjän alueella olevaa sotilasinfrastruktuuria, kuten ilmavoimien kalustoa vastaan, Riho Terras toteaa.
Silloin kysymys kuuluu, hyväksyykö länsi tämän.
– Jos maa on sodassa ja sen alueelle hyökätään, Ukrainalla on oikeus kansainvälisen oikeuden sodankäyntiä koskevien lakien mukaan tehdä vastahyökkäys Venäjän alueelle. Länsi pitäisi saada hyväksymään ja ymmärtämään tämä, Terras sanoo.
Länsimaat ovat varovaisia Ukrainalle annettavan aseavun suhteen ja pykivät välttämään provokaatioita. Pelkona on sodan syttyminen Nato-maiden ja Venäjän välille. Virallisen linjan mukaan Ukrainalle ei ole haluttu toimittaa tykistöohjuksia ja raketteja, joiden enimmäiskantama on 300 kilometriä.
– Jotkin länsimaat voisivat todeta tässä vaiheessa, että jos iskut yltävät Venäjän alueelle, me emme enää tue Ukrainaa. Se on kaikkein vaarallisin asia, joka voi tapahtua, koska siinä tapauksessa Ukraina häviää sodan, Terras varoittaa.
– Ukrainalaiset pyrkivät välttämään tätä, mutta se on tarpeellista, jos sota halutaan voittaa. Iskuja pitää tehdä.
Hän sanoo olevansa varma, että amerikkalaiset ja britit auttavat Ukrainan sotilasjohtoa vastahyökkäyksen suunnittelussa.
– Oletan, että ukrainalaiset ovat paremmassa kuosissa, mutta toisaalta venäläisiä ei pidä koskaan aliarvioida.
