Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä, mikä suurelta osin seurausta hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta.
Suomen julkisen velan suhde BKT:hen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla, kun monen verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee.
”Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa”, kysytään valtiovarainministeriön tänään maanantaina julkaisemassa Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut – raportissa.
Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia. Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.
Raportin mukaan muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä.
Ilman uusia politiikkatoimia Suomen henkeä kohti laskettu BKT tai työllisyysaste eivät tule nousemaan lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa.
Suomen talouskasvun pitäisi ripeytyä 2,4 prosenttiin
Suomi kuroi umpeen kuilua elintason eturintamaan aina vuoteen 2008 saakka, mutta kuilu on sen jälkeen uudestaan kasvanut. Kasvu käynnistyi vasta vuonna 2015, osaltaan kohentuneen kustannuskilpailukyvyn ansioista.
Ruotsin potentiaalinen BKT henkeä kohden oli vuonna 2019 noin 15 prosenttia ja Tanskan noin 25 prosenttia Suomea korkeampi. Jos ero Ruotsiin haluttaisiin kuroa umpeen vuoteen 2030 mennessä, tulisi Suomen henkeä kohden lasketun BKT:n kasvun ripeytyä ennustetusta 1,0 %:sta keskimäärin 2,4 %:iin vuodessa.
Työllisyysasteen arvioidaan pysyvän Suomessa vuoden 2019 tasolla noin 73 prosentissa, kun muissa Pohjoismaissa se on 2020-luvulla noin 75–78 prosenttia. Vanhuushuoltosuhde heikkenee kaikissa Pohjoismaissa 2020-luvulla, mutta Suomessa lähtötilanne on selvästi muita heikompi.
Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän noin 40 prosentissa suhteessa BKT:hen, kun Suomen velkasuhde on yli 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan.
LUE MYÖS:
Matti Vanhanen: Suomen talouskasvu tuplattava kahteen prosenttiin
