Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomella on petrattavaa viennissä. OECD:n maaraportin mukaan pieneksi avotaloudeksi Suomen vientimenestys on heikkoa.
– Viennin suhden bkt:hen on lähinnä verrattavissa Kreikkaan ja Portugaliin, Matti Vanhanen sanoi valtiovarainministeriön Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin julkistustilaisuudessa tänään maanantaina.
Valtiovarainministeriön virkamiesraportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Vaikka Suomi sai hieman pienennettyä kuilua vuosina 2015-2019, hyvä kehitys on nyt hiipunut.
– BKT henkeä kohden ei ole vieläkään päässyt edes finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, Vanhanen totesi.
Tyydymmekö surkastuvaan elintasoon?
Vanhasen mukaan Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa: liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.
– Työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla, Vanhanen sanoi.
Valtiovarainministeriön kasvuraportin perusteella tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisin toimin.
– Haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon? Suomessa pitää havahtua siihen, että pohjolan kasvujuna kiihdyttää meiltä karkuun. Kasvuvaje uhkaa muuttua pysyväksi kuiluksi, Vanhanen varoitti.
Vanhasen mielestä Suomessa ei pidä tyytyä ennusteiden mukaiseen kasvuun, jossa Suomen talous kasvaisi vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia.
– Mielestäni tavoitteeksi tulisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin, Vanhanen linjasi.
Kv-osaajille oleskelu- ja työlupien pikalinja
Vanhasen mukaan tarvitaan nopeavaikutteista elvytystä, joka luo pysyvää kasvupotentiaalia uudistusten kautta. Käytännössä se tarkoittaa Vanhasen mukaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jota rahoitetaan EU:n elpymispaketista.
Toisekseen työmarkkinoita tulee tehostaa.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamista. Työmarkkinoiden kohtaantoa voidaan edistää vahvistamalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta.
Vanhasen mukaan kaikkein nopeimmin osaavan työvoiman saatavuutta on mahdollista lisätä houkuttelemalla aktiivisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen.
– Olenkin esittänyt, että avaisimme oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinjan EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, start-up yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. Pikalinjan valmistelu on hallituksessa vauhdissa ja saadaan käyttöön tämän vuoden aikana.
Kolmanneksi tuottavuuteen voidaan vaikuttaa nostamalla työvoiman osaamistasoa.
– T&K-investoinnit edistävät tuottavuuden kasvua, koska ne lisäävät innovointia ja edistävät muualla tuotetun teknologisen tiedon käyttöä. Paikallisen sopiminen ja työmarkkinoiden toimivuus ovat myös tuottavuuden kannalta tärkeitä. Ne kohdentavat työvoiman tuottavimpiin yrityksiin.
Neljänneksi tarvitaan lisää investointeja. Muun muassa kilpailukykyinen yritysverotus, kustannukilpailukyky sekä investointien luvitus ja sääntelyn sujuvuus vaikuttavat nettotuoton odotukseen vaikuttavia tekijöitä.
– Meillä riittää työsarkaa koko ketjussa, jotta Suomi olisi aiempaa houkuttelevampi ympäristö investoinneille, Vanhanen totesi.
Vanhanen edellyttää, että hallituksen on tehtävä julkisen talouden kestävyystiekartan toimeenpanon edellyttämiä päätöksiä puolivälinriihessä huhtikuussa.
LUE MYÖS:
Onko Suomi enää Pohjoismaa? Ero elintasossa kasvaa merkittävästi
