Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa (UCSD) tekivät yhteistyötä Googlen kanssa kierrättääkseen ”vanhoja” Pixel-älypuhelimia ja antaakseen uuden elämän edullisena datakeskuksena.
Google Researchin mukaan ihmiskunnan taipumus mobiililaitteisiin ja niiden korvaamiseen muutaman vuoden välein on yksi keskeisimmistä maailman elektroniikkajätteen lähteistä. UCSD:n ryhmä on suunnitellut antavansa näille käytöstä poistetuille laitteille toisen elämän yleiskäyttöisenä laskentatehon alustana.
Moni ajattelee, että palvelin on paljon tehokkaampi kuin puhelin. Kokonaistehon kannalta se on totta, mutta tutkijoiden havainto oli mielenkiintoinen: nykyaikaisten älypuhelinten suorittimien yksittäiset ytimet ovat erittäin tehokkaita. Joissakin testeissä esimerkiksi Pixel Foldin suorituskyky per ydin oli samaa tasoa tai jopa parempi kuin datakeskuksissa käytetyn palvelimen yksittäisen ytimen suorituskyky.
Uuteen käyttöön
Puhelimia ei ole käytetty aivan sellaisinaan. Ensimmäinen asia oli poistaa näistä laitteista komponentit jotka eivät ole välttämättömiä, kuten näytöt, akut, kamerat, kaiuttimet ja rungot. Jäljelle jää vain emolevy, joka toimii isäntänä laskennan suorittamiseen tarvittavalle järjestelmäpiirille. Sitten android-käyttöjärjestelmä korvataan Linux-jakelulla, jota käytetään datakeskussovelluksissa. Tämä poistaa alkuperäisessä kuluttajalaitteessa esiintyvän tarpeettoman turhan rakenteen ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisempien ohjelmistojen käyttöönoton. Vertailuanalyysien tulokset osoittivat, että 25–50 vanhaa puhelinta vastasi yhden kaksisuorittimen palvelinluokan suorittimen laskentatehoa.
UCSD:n tutkijat totesivat, että 20 puhelimen klusteri voi tukea yhtä sovellusta, jota yli 75 oppilaan luokka tarvitsee. Joten sen sijaan, että sitä ylläpidettäisiin pilvessä, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia ja resurssien käyttöä datakeskuksen puolella, se voisi sen sijaan ajaa näitä sovelluksia paikallisesti käytetyillä älypuhelimilla. Tutkimusryhmä aikoo käyttää 2 000 puhelinta rakentaakseen paikallisen datakeskuksen, joka voi tukea kerrallaan sataa tällaista luokkaa.
Sovelluksia voidaan näin ajaa paikallisesti sekä omistaa niihin tarvittava laitteisto. Lisäksi tutkijat kirjoittavat, että kustannuksia syntyy vain murto-osa tavallisiin kustannuksiin verrattuna. Asiasta kertova Tom’s Hardware -sivusto päättelee, että tällä viitataan siihen mitä kustannuksia syntyisi jos paikallinen palvelin rakennettaisiin uusista komponenteista. Tämä on merkityksellistä erityisesti siksi, että globaali piiripula on nostanut muisti- ja tallennuspiirien hintoja.
Halpaa ja hyödyllistä
Tutkimusryhmä sanoo odottavansa koko järjestelmänsä julkaisua myöhemmin tänä vuonna ja etsivänsä ratkaisuja siihen, miten kuluttajaosat kestävät jatkuvaa käyttöä datakeskussovelluksessa. Vaikka kokeilu onnistuisikin, ei ole syytä odottaa että näillä ”kierrätysdatakeskuksilla” pyöritettäisiin OpenAI:n tai Googlen kokoisia palveluja nyt tai edes tulevaisuudessa. Ne voivat kuitenkin olla loistava vaihtoehto yliopistoille ja oppilaitoksille sekä pienemmille tahoille, joilla ei ole resursseja hankkia upouusia osia ja kilpailla miljardien dollarien rahalla toimivien teknologiayritysten kanssa.
Tällaiset yksiköt soveltuvat hyvin IOT-järjestelmiin, kuva-analyysiin tai vaikkapa ympäristömittauksiin ja erilaisiin pieniin verkkopalveluihin. Samankaltaista mallia on jo kokeiltu viime vuonna Virossa Tarton yliopistossa. Puhelimista rakennettua järjestelmää käytettiin vedenalaisessa merieliöiden seurannassa, jolloin video analysoitiin suoraan laitteessa eikä kaikkea dataa tarvinnut lähettää muualle käsiteltäväksi.
Vaikka näissä laitteissa olevia järjestelmäpiirejä pidetään nykystandardien mukaan ”vanhentuneina”, niiden pitäisi silti olla enemmän kuin riittävän tehokkaita moniin arkipäiväisiin tehtäviin.