Sota Lähi-idässä on nimekkään saksalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijan, tohtori Constanze Stelzenmüllerin mukaan laajenemassa. Yhdysvallat keskittää alueelle maajoukkoja, Iran iskee amerikkalaistukikohtiin ja muihin kohteisiin Irakissa ja Persianlahdella, Israel laajentaa hyökkäystään Libanoniin ja Jemenin huthit ampuvat Israeliin.
Samaan aikaan öljyn hinta on noussut jo yli 100 dollariin barrelilta. Tämä herättää hänen mukaansa hankalia kysymyksiä Euroopan todellisista vaihtoehdoista.
Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier on yhtäältä syyttänyt Yhdysvaltoja ja Israelia kansainvälisen oikeuden rikkomisesta samaan aikaan kuin liittokansleri Friedrich Merzin hallitus on tarjoutunut ”osallistumaan asianmukaisiin ponnisteluihin turvallisen kulun varmistamiseksi” Hormuzinsalmen läpi vihollisuuksien päätyttyä.
Merz ylisti kesällä 2025 Israelin ilmaiskuja Iranin ydinlaitoksiin, mutta moittii nyt Donald Trumpia sotatoimista, jotka voivat johtaa massiiviseen eskaloitumiseen ja joiden lopputulos on epävarma.
– Tämä on totta, mutta täysin sivuseikka. Ei Saksalla ja Euroopallakaan ole strategiaa. Tästä Yhdysvaltojen ja Israelin valitsemasta sodasta voi vielä tulla globaali taloudellinen ja poliittinen katastrofi, joka uhkaa Eurooppaa paljon enemmän kuin Yhdysvaltoja, Brookings-ajatushautomon USA:n ja Euroopan tutkimussektoria johtava Stelzenmüller sanoo Financial Timesissa.
Eurooppalaiset päättäjät ovat huolissaan raporteista, joiden mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö harkitsee ohjaavansa Nato-maiden Ukrainalle amerikkalaisyhtiöiltä tilaamia aseita Lähi-itään. He ovat tyrmistyneitä Trumpin hallinnon päätöksestä poistaa Venäjälle asetettuja pakotteita öljyn hinnan laskemiseksi. He myös pelkäävät, että sodan laajentuminen voisi tuoda uusia pakolaisvirtoja ja islamistista terrorismia Eurooppaan, hän toteaa.
– Yhdysvallat ja Israel ovat olleet Euroopan keskeisiä liittolaisia. Niiden taktinen kyvykkyys on ollut vaikuttavaa. Niiden rämäpäisyys ja yhä todellisempi riski strategisesta ylikuormituksesta tai epäonnistumisesta on kuitenkin kauhistuttava, hän huomauttaa.
Lyhyellä aikavälillä Euroopan vaihtoehdot Lähi-idässä ovat Stelzenmüllerin mukaan vähissä. Euroopassa sijaitsevat tukikohdat ovat ratkaisevan tärkeitä Yhdysvalloille, mutta niin on myös amerikkalaisjoukkojen jatkuva läsnäolo Euroopalle.
– Todellinen oppitunti Euroopalle on pitkän aikavälin asia, mutta päätöksiä on tehtävä nyt. Jos Eurooppa haluaa vanhojen liittolaistensa kunnioitusta ja uusia liittolaisia, sen on toimittava vahvasta asemasta käsin, hän sanoo.
– Muutama vaatimaton ehdotus alkuun: Onko tarpeen elvyttää vaikeuksiin ajautuneita autovalmistajia? Vaihdetaan puolustustarviketuotantoon, kuten Volkswagen, joka neuvottelee ohjuspuolustuskomponenttien valmistamisesta israelilaiselle yritykselle. Haluatko vähentää riippuvuutta Venäjältä ja Yhdysvalloista tuoduista fossiilisista polttoaineista? Ota käyttöön uusiutuva energia ydinvoiman toimiessa varajärjestelmänä.
– Onko klubissasi Unkarin kaltainen toksinen jäsen, joka kaataa vetollaan kaiken, ja jota syytetään salaisien tietojen vuotamisesta vihollisellesi? Luo halukkaiden koalitioita hoitaaksesi homman ja ota mukaan myös ei-jäseniä, kuten Norja, Britannia, Sveitsi ja Ukraina, joiden rohkeus ja sitkeys ovat esimerkillisiä Euroopassa, Stelzenmüller kiteyttää.