Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vanhempi ekonomisti Matthias Strifler toteaa, että työttömyysvakuutuksen idea on antaa turvaa työttömyyden aiheuttamalta tulojen pudotukselta.
– Onko siis järkevää, että päivärahaa saadaan 400 päivää, vaikka töissä oltu vain 180, Matthias Strifler kysyy Twitterissä.
Helsingin Sanomat kertoo, että työttömyysturvan muutoksia selvittänyt kolmikantainen työryhmä ei päässyt sopuun ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston porrastamisesta. Asia siirtyy huhtikuun kehysriiheen valmistautuvan hallituksen pöydälle.
HS:n tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö esittivät ansioturvan enimmäiskeston porrastamista 100–400 päivään, mutta työntekijäjärjestöt tyrmäsivät ehdotuksen.
HS:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön pohjaesityksessä ansioturvan kesto sidottaisiin siihen, kuinka monta kuukautta työttömäksi jäänyt henkilö on ollut töissä edellisten 35 kuukauden aikana.
Ansiosidonnaisen enimmäispituus säilyisi nykyisessä 400 päivässä, jos työkuukausia on edellisten 35 kuukauden aikana ollut vähintään 20. Jos työkuukausia on ollut vähintään 15, ansiosidonnaista saisi enintään 300 päivää. Vähintään 10 työkuukaudella ansioturvaa saisi 200 päivää ja vähintään 5 kuukaudella 100 päivää.
Nykyisin ansiosidonnaista voi saada 400 päivää, jos on ollut työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana töissä vähintään 6 kuukautta. Keston enimmäispituus on 300 päivää silloin, jos henkilö on ollut työelämässä vasta alle kolme vuotta.
Työryhmä esittää työssäoloehdon euroistamista
HS:n mukaan työryhmä esittää kuitenkin hallitukselle ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon niin sanottua euroistamista. Se tarkoittaa sitä, että työssäoloehdon täyttymistä alettaisiin tarkastella ansaitun palkan perusteella tehtyjen työtuntien sijan.
Striflerin mielestä työryhmän ehdotus oikean suuntainen, kun ottaa huomioon, että työllisyystoimilla tavoitellaan kahden miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan koostaman taulukon mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päättämien työllisyystoimien nettovaikutus julkiseen talouteen on -186 miljoonan ja +206 miljoonan euron välillä.
Työllisyystoimien 2 miljardin sopeutustavoite mielessä…
— Matthias Strifler (@MStrifler) March 18, 2021