Sota Ukrainassa ja Yhdysvaltain uuden hallinnon aggressiivinen vaatimus, jonka mukaan Euroopan pitää itse ottaa vastuu omasta turvallisuudestaan, on tullut shokkina eurooppalaisille ja riistänyt heiltä miellyttävän harhaluulon mantereen todellisesta turvallisuustilanteesta, kirjoittaa lontoolaisen Royal United Services Institute RUSIn asiantuntija Jack Watling.
Eurooppa on havainnut strategisen haavoittuvuutensa Venäjän uhan ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimien seurauksena. Trump uhkaa neuvotella Euroopan turvallisuusasioista ilman sen osallistumista, mikä rikkoo euroatlanttisen kumppanuuden perusperiaatteita.
Valkoinen talo oikeuttaa muutoksensa väittämällä, että eurooppalaisten panos kollektiiviseen turvallisuuteen ei ole ollut riittävä. Näitä puheita kuultiin jo Donald Trumpin ensimmäisellä virkakaudella, jolloin ”vapaamatkustajan” leima lyötiin eurooppalaisille. Mantereen väitettiin varmistavan oman turvallisuutensa amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla.
Vaikka näkemys on levinnyt laajalle myös Euroopassa, se ei ole aivan niin oikeutettu kuin ehkä luullaan. Eurooppa ja Kanada käyttävät puolustukseensa 430 miljardia dollaria, kun Yhdysvallat käyttää 755 miljardia dollaria. Eurooppa käyttää puolustukseen 40 prosenttia enemmän kuin Kiina.
Ohje puolustusmenojen kahden prosentin tasosta asetettiin Walesin vuoden 2014 huippukokouksessa, minkä jälkeen Yhdysvaltojen Nato-liittolaisten puolustusmenot ovat kasvaneet lähes 40 prosenttia reaaliarvolla mitattuna. Yhdysvallat on samana ajanjaksona kasvattanut puolustusmenojaan 14 prosenttia.
Eurooppa ei siis ole Naton ”vapaamatkustaja” – joka matkustaa ilmaiseksi – ja sen osuus on puolustusliiton epäsymmetrisen organisaatiorakenteen mukainen. Vaikka Yhdysvaltojen puolustusmenot ovat 1,75-kertaiset muihin liittolaisiin verrattuna, se kaikki ei ole mukana Naton yhteisessä puolustuskyvyssä. Esimerkiksi presidentti Barack Obaman vuonna 2011 tekemä päätös lisätä sotilaallista läsnäoloa Tyynellämerellä tehtiin kysymättä liittouman mailta.
Euroopan Nato-maat ovat valtaosin noudattaneet Walesin huippukokouksen ohjetta. Donald Trumpin nykyiset vaatimukset liittyvät Yhdysvaltojen kasvaviin puolustusmenoihin Kiinan suitsimiseksi. On huomattava, että samaan aikaan hän on itse valmis peruuttamaan Nato-sopimukseen liittyvät Yhdysvaltain velvoitteet.
Yhdysvaltain puolustusmenot ovat tällä hetkellä 3,38 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos Trumpin vaatimus 3,5 prosentin tasosta toteutetaan, liittouman maiden osuuksista tulee yhtä suuria. Voisi kysyä, eikö tämä edellyttäisi Euroopan poliittisen roolin kasvattamista Natossa ja nykyrakenteen muuttamista.
