Onko EU:n kriisipaketti imagopolitiikkaa?

Kimmo Sasin mukaan EU yrittää ratkaista nyt myös sellaisia ongelmia, joissa jäsenvaltiot olisivat itse tehokkaampia.

Kokoomuksen entinen ministeri Kimmo Sasi kehottaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa ottamaan selkeä kanta komission julkistamaan kriisipakettiin.

Hänen mukaansa komission tavoitteet ja ehdotus kriisipaketiksi muuttavat unionia tavalla, joka edellyttäisi jäsenvaltioiden päätöstä perussopimuksen muuttamisesta.

– Komission elvytyspaketin todellinen tarkoitus on kasvattaa budjettia, ryhtyä finanssipoliittiseksi toimijaksi ja turvata Italian ja Espanjan velkakestävyys, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toiminut Kimmo Sasi kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

Sasi huomauttaa, että EU:n budjetti on noin prosentti jäsenmaiden kansantuotteesta. Sen koon tai sopimusten puolesta ei ole tarkoitus, että EU harjoittaisi eurooppalaista finanssipolitiikkaa.

– Nyt ollaan kuitenkin aloittamassa uutta politiikkaa, jossa taantumatilanteissa EU:n budjettia kasvatetaan ja lisätään yhteisiä menoja. Kyse on imagopolitiikasta. EU haluaa olla mukana ratkaisemassa kaikkia ongelmia ja myös niitä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja joissa jäsenvaltiot ovat tehokkaampia.

Suurin osa komission esittämästä rahastosta on lainan sijasta tulonsiirtoa. Kimmo Sasin mukaan tämä tarkoittaa, että EU on nyt käytännössä ottamassa perussopimuksen vastaisesti vastuuta jäsenmaiden veloista.

– Huolestuttavinta on, että kannustimet talouden tervehdyttämiseen poistetaan ja velan annetaan kasvaa kestämättömästi. Tämä tulee vaatimaan EU:lta tulevaisuudessa yhä suurempaa vastuuta velkamaiden veloista. Summien kasvaessa tämä politiikka jonkinlaisella todennäköisyydellä johtaa euron hajoamiseen, kun laskun maksun aika koittaa tai luottamus euromaiden taloudenhoitoon häviää, Sasi toteaa.

Perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa lausunnossaan vuonna 2011. Sen mukaan EU:lle annetut sitoumukset eivät saa johtaa siihen, että Suomi velkaantuisi niin paljon, ettei valtio kykenisi enää vastaamaan taatuista perusoikeuksista.

– Arvio siitä, milloin tällainen raja tulee vastaan on haastava. Kun tämä kysymys aiheutti huolta finanssikriisin tukipaketin yhteydessä, ja koska tuon paketin vastuita ei ole vielä hoidettu, on asiaa arvioitava siten, että tuo raja ei voi olla valtavan kaukana. Tähän arvioon on liitettävä myös näkemys Suomen oman talouden kehittymisestä.

– Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että jokin EU-päätös ei ole Suomen perustuslain kannalta hyväksyttävä, ei Suomi voi hyväksyä sellaista päätöstä. Tällöin jää mahdollisuudeksi tukipaketti, johon osallistuvat vain ne maat, joille se on mahdollista ja jotka siihen haluavat, Kimmo Sasi sanoo.

Mainos