Hallitus harkitsee, että sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausmalliin otetaan neljä erilaista valinnanvapauden toteuttamiskeinoa. Nämä keinot ovat sote-keskus, omatiimi tai sote-asema, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi. Asiasta kertoi alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti tänään maanantaina Tampereella järjestetyssä sote-kutsuvierasseminaarissa.
Pöysti kertoi Verkkouutisille, että on arvioitava, onko hyvin laajan palveluvalikoiman sote-keskus järkevä ainoaksi perustason valinnanvapauden toteuttamistavaksi. Suppeamman valikoiman omatiimi tai sote-asema ja tuottajien verkosto antaisi hänen mukaansa mahdollisuuden tuottaa tehokkaasti palveluita ihmisten tarpeisiin ja samalla pk-yrityksillä olisi mahdollisuus toimia.
Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi sopisivat Pöystin mukaan hyvin osaan palveluista ja antaisivat väestövastuupalveluiden rinnalla mahdollisuuden toteuttaa laajalti valinnanvapautta.
Hallitus neuvottelee parhaillaan asiasta. Hallitus käyttää neuvotteluiden pohjana professori Mats Brommelsin työryhmän toukokuun lopussa julkistettua valinnanvapaus-raporttia ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kesäkuussa julkaisemaa selvitystä Kilpailun mahdollisuudet ja edellytykset sote-palveluissa.
Brommelsin työryhmä esitti, että asiakas kirjautuu haluamaansa sote-keskukseen, joka tuottaa laajan valikoiman perustason palveluita asiakkailleen. Kaikkia palveluita ei kuitenkaan tarvitsisi työryhmän ehdotuksen mukaan tuottaa saman talon sisällä, vaan osa palveluista voisi olla sote-keskuksen yhteistyökumppaneiden tai alihankkijoiden tuottamia. Brommelsin raportissa ei myöskään ehdotettu palveluseteleiden käyttöä.
Suomen yrittäjät on varoittanut, että alihankintaratkaisu tekisi sote-keskuksista hankintayksiköitä, joiden pitäisi kilpailuttaa alihankkijansa. Asian saisi korjattua sillä, että otettaisiin käyttöön palvelusetelijärjestelmä. Silloin sote-keskuksen sijaan asiakas kilpailuttaisi palvelun, eikä hankintalakia tarvitsisi soveltaa.
Suomen yrittäjien mielestä pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn turvaisi parhaiten Brommelsin työryhmän maaliskuisessa väliraportissa hahmottelema omatiimi-malli, jossa palveluntuottajalta edellytettäisiin vain yleislääkärin, sairaan- tai terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottoa. Myös Kuluttaja- ja kilpailuviraston viime joulukuussa julkaisema raportti Ruotsin kokemuksista tukee tätä näkemystä.
Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on suositellut palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin nostamista valinnanvapauden toteuttamiskeinoihin.
Massiivinen sote-lakipaketti on määrä julkistaa kesäkuun aikana. Varsinainen valinnanvapauslaki valmistuu vasta marraskuussa, mutta sen perusteet ja periaate linjataan jo järjestämislaissa kesäkuussa. Sen vuoksi myös valinnanvapaudesta neuvotellaan nyt.
Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut määritellään vasta jatkovalmistelussa.