Suomenlahdella sattuu vuosittain kymmeniä läheltä piti -tilanteita, joissa öljyvahinko ja vakava saastuminen ovat olleet ihan hilkulla. Ympäristövahingon uhkataso on korkea, on Suomenlahden merivartiosto varoittanut jo useamman kerran huhtikuussa, nyt kun Suomenlahdella lastissa kulkevien öljytankkereiden määrä on palautunut Suomenlahden pohjukan öljysatamiin kohdistettuja drooni-iskuja edeltäneelle tasolle.
– Läheltä piti -tilanteita on kymmeniä vuodessa, sanoo Suomenlahden merivartioston pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti.
– Pahimmillaan alukset kyselevät merivartiostolta että missä he oikein ovat. Näin on käynyt, kun satelliittinavigointi on pettänyt.
Ja sehän pettää. Suomenlahden alueella on jo pitkään ollut jatkuvia satelliittipaikannuksen häiriötä, jotka johtuvat Venäjän elektronisen sodankäynnin harjoittamasta droonien torjunnasta. Lisäksi osa pakotteita kiertävistä varjolaivaston aluksista myös väärentää omaa sijaintiaan. Silloin alus joko näkyy merenkulun paikannusjärjestelmässä AIS:ssa väärin, tai ei näy ollenkaan.
– On myös tilanteita, joissa laivat ovat kriittisessä paikassa ajautuneet liian lähelle rantoja. Meriliikennekeskus on sitten saanut käännettyä aluksen kurssia viime hetkellä, ennen kuin se on osunut rantaan, merivartioston Lumilahti jatkaa.
Viimeisten viikkoina Ukrainan Koiviston ja Laukaansuun satamiin tekemät toistuvat drooni-iskut vähensivät Suomenlahden liikennerallia tilapäisesti hieman. Nyt tilanne on kuitenkin jo palautunut iskuja edeltävälle tasolle, ja Suomenlahdella kulkee joka päivä viidestä kymmeneen 100 000 tonnin öljyalusta. Yhteen alukseen mahtuu noin 20 000 säiliörekan verran tavaraa. Päälle tulee vielä muu alusliikenne, joista jokaisessa on omaa polttoainetta noin 200–500 kuutiometriä.
Riskit nousseet selvästi
Rotterdamin Erasmus-yliopiston ekonometriikan instituutti arvioi viime vuonna, että Suomenlahden saastumisriskialttius kaksinkertaistui vuosien 2023 ja 2024 välillä. Noin puolet tästä riskialtistuksesta syntyi ja syntyy yhä varjolaivaston toiminnasta. Instituutin arvion mukaan riski kasvaa koko ajan noin kolme prosenttia kuukaudessa ainakin vuoteen 2027 asti. Nousu on jyrkempi kuin muilla Itämeren alueilla.
Varjolaivastolla kierretään Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Alusten kunto ei tavallisesti ole hääppöinen, niiden omistussuhteet on ketjutettu ja saattavat muuttua lennosta, eivätkä vakuutukset ole kunnossa. Säädösten kiertämiseen puuttuminen on työlästä, sillä kansainvälisen merenkulun säännöstö on kansainvälistä ja isot muutokset tapahtuvat hitaasti.
Uhka ei tule pelkästään varjolaivastosta. Esimerkiksi Suomenlahden etelärannalla Venäjän Laukaansuussa on lähiviikkojen aikana havaittu todennäköisesti kaksi erillistä öljypäästöä. Leningradin alueen viranomaiset ovat kieltäneet toisiaan puhumasta niistä, ja kuvia nähdessään vähätelleet niitä pieniksi avomereltä tulleiksi lirahduksiksi. Leningradin alueen kuvernööri kuitenkin myönsi, että öljypäästöt johtuvat drooni-iskujen torjunnasta.
Jos varjolaivaston öljytankkeri hajoaa vaikkapa Kotkan tasalla lähdettyään Laukaansuun satamasta täydessä lastissa, ei puhuta mistään lirahduksesta. Tallinnan yliopiston tekemän mallinnuksen mukaan vakava, 30 000 tonnin öljyonnettomuus Suomenlahdella voisi levittää öljyä Suomen rannikolle 185 kilometrin matkalle Inkoosta itään Haminan taakse.
Hidasta ja vaikeaa
John Nurmisen säätiön tilaisuudessa puhunut Metsähallituksen luontopalveluiden luonnonsuojelun eritysasiantuntija Maiju Lanki kuvailee, että Suomenlahden erityispiirteet tekevät sen puhdistamisesta ja palautumisesta vaikeaa.
– Valtameret pystyvät puhdistumaan jopa nopeammin kuin Suomenlahti. Mutta rannikkoluonnosta öljy ei lähde nopeasti. Vesi on kylmää, Suomenlahti matala, jäätalvet hierovat öljyn syvälle.
Lisäksi torjunta ja siivoaminen maksaa rahaa.
– Viranomaiset varautuvat 30 000 tonnin päästöönkin. Olemme tehneet harjoituksia, joiden mukaan täydellä kalustolla torjuminen maksaa noin miljoona euroa vuorokaudessa, sanoo Suomenlahden merivartioston Jukka-Pekka Lumilahti.
– Ja korostan, että öljyntorjunta hi-das-ta. Vaikka tekisimme kaikkemme voisi katastrofi olla niin suuri, etteivät luontoarvot parantuisi kokonaan ehkä koskaan.
Pahimman varalle voi kuitenkin valmistautua siten, että torjunta, sen prosessit ja kalustot hiotaan mahdollisimman tehokkaiksi jo etukäteen. Merivartiosto on Lumilahden mukaan saamassa vielä kuluvana vuonna uuden vartiolaivan. Myös valvontalentokoneet ovat uusittavan kaluston listalla.
Merivartiosto, Metsähallitus, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Itämeren suojeluun keskittyvä John Nurmisen säätiö ovat hankkimassa rantakallioihin porattavia pultteja, joihin öljyntorjuntaan tarvittavat puomit saadaan kiinni helposti ja nopeasti.
Varautumista pultein
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Teemu Veneskari muistuttaa, että jokainen öljypäästö ja sen torjunta on uniikki, mutta rantaan kiinnitettävät pultit tukevat valmiutta ja varautumista. Pulttien avulla jälkitorjuntatoimet nopeutuvat.
Pulttien poraaminen aloitetaan sitten kun se ei enää häiritse lintujen pesintää. Pultteja tulee arviolta joitakin satoja, ja valmista voisi olla loppukesästä.
Ensimmäiset pultit kiinnitetään Virolahden ja Pyhtään väliselle alueelle. John Nurmisen säätiö on käynnistänyt niiden hankkimiseksi varainkeruukampanjan.
– Puomeja voi kiinnittää laivoihinkin, mutta asentamalla pultteja ennakoiden rantaan saadaan puomit nopeammin paikalle. Jos vahinko tapahtuu, ei ole aikaa ryhtyä etsimään sopivia kiviä ja poraamaan pultteja.
Tältä näyttää öljyntorjuntapuomi, joka kiinnitetään pultteihin. Kuva on Hurpun merivartioaseman öljyntorjuntaharjoituksesta Virolahdella toukokuussa 2024.
