Tanskan hallituksen viestintää viime syksyn väitetyistä lennokkihavainnoista arvostellaan nyt poikkeuksellisen jyrkästi.
Tanskan yleisradio DR:n mukaan viranomaiset eivät ole yli puolen vuoden jälkeenkään esittäneet julkisesti yhtään todistetta siitä, että Tanskan yllä olisi todella lennätetty drooneja syksyllä 2025.
Pääministeri Mette Frederiksen sanoi 25. syyskuuta 2025, että lennokkeja oli havaittu useissa paikoissa kriittisen infrastruktuurin sekä sotilas- ja siviilikohteiden läheisyydessä. Hän kuvaili toimintaa ”hyökkäykseksi”.
Frederiksen arvioi tuolloin Tanskan olevan hybridisodassa, minkä lisäksi puolustusministeri Troels Lund Poulsen kutsui tapahtumia ”järjestelmälliseksi operaatioksi”. Seuraavalla viikolla oikeusministeri Peter Hummelgaard vertasi oletettuja dronehavaintoja syyskuun 11. päivän terrori-iskujen synnyttämään turvallisuusuhkaan.
Venäjää ei nimetty suoraan tekijäksi, mutta siihen viitattiin vahvasti.
Nyt useat asiantuntijat arvostelevat hallitusta siitä, ettei se ole pystynyt osoittamaan, mitä Tanskan yllä todella tapahtui. Roskilden yliopiston turvallisuuden apulaisprofessori Rasmus Dahlberg sanoo DR:n dokumentissa Droner over Danmark, että kansalaisten on saatava tapahtumista enemmän tietoa.
– Ihmettelen sekä kansalaisena että tutkijana viranomaisten ja hallituksen näennäistä haluttomuutta saattaa tämä asia päätökseen kansalaisten edessä, Dahlberg sanoo.
Dahlberg sanoo, ettei ole nähnyt mitään uskottavaa dokumentaatiota siitä, että kyse olisi ollut drooneista. Hän ei siksi sulje pois mahdollisuutta, ettei Tanskan yllä ollut niitä lainkaan.
– Jos se skenaario pitää paikkansa, käytetty retoriikka – jossa puhuttiin hyökkäyksistä ja verrattiin tilannetta syyskuun 11. päivään – tarkoittaa, että olemme käytännössä käyneet hybridisotaa itseämme vastaan. Olemme pelotelleet väestöä, levittäneet huolta ja mahdollisesti luoneet epäluottamusta viranomaisia kohtaan, apulaisprofessori sanoo.
Lentokonetta mahdollisesti tulitettiin
Tanskan puolustusakatemian majuri Karsten Marrup kertoo uskovansa, että osa havainnoista oli lentokoneita.
Erityisen kiistanalainen tapaus liittyy Borrisin ampuma-alueeseen. DR on aiemmin kertonut näkemiensä asiakirjojen perusteella, että Tanskan asevoimat ampui kohdetta, jota se piti lennokkina.
Samaan aikaan alueen ilmatilassa oli norjalaisen Widerøe-yhtiön reittikone matkalla Bergenistä Billundin lentoasemalle noin 30 kilometrin päähän.
Tanskan asevoimien sisäisessä selvityksessä katsottiin, ettei laukauksista aiheutunut vaaraa matkustajakoneelle, joka lensi noin kahden kilometrin korkeudessa. Dahlbergin mukaan tapaus vaatisi silti perusteellisen selvityksen.
– On vain onnekasta, että kone lensi niin korkealla, ettei se ollut vaarassa joutua osumien kohteeksi, hän sanoo.
Mahdolliseksi droneksi kuvattu kohde oli kiinteäsiipinen ja potkurilla varustettu. Siinä kerrottiin olleen valkoisia, vihreitä ja punaisia valoja, ja siitä kuului heikko potkurin ääni.
Osa asiakirjoista kuvaa sen liikkuneen etelästä pohjoiseen, osa pohjoisesta etelään. Widerøen lentokone oli myös potkurikone, ja sen valot vastaavat DR:n mukaan kuvauksia.
Tanskan hallitus on pitänyt kiinni väitteestä, että maan yllä havaittiin droonitoimintaa. Frederiksen sanoi myöhemmin vaalikampanjan aikana, ettei hallituksella ole syytä epäillä asiaa.
Samaan aikaan asiaa koskeva selvitys on viivästynyt. Nyt sen kerrotaan valmistuvan vasta uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Puolustusministeri Poulsen on lisäksi varoittanut, että osa selvityksestä saatetaan salata.
Viranomaiset myöntävät DR:lle, että tapaus osoitti puutteita Tanskan kyvyssä havaita ja torjua droneja. Tätä kykyä pyritään nyt parantamaan.