Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi maaliskuussa 2020, minkä johdosta miljardit ihmiset lukittautuivat koteihinsa erinäisten kansallisten rajoitusten vuoksi.
Monissa maissa, kuten Britanniassa, rajoitukset olivat ankaria, mutta toisaalta taas esimerkiksi Ruotsi ja Islanti valitsivat hyvin erilaisen strategian vältellen merkittäviä ulkonaliikkumiskieltoja. Sen sijaan näissä maissa keskityttiin estämään massakokoontumiset, ja panostettiin koronatestaukseen. Ruotsissa pohjattiin lähinnä vapaaehtoiseen kotiin eristäytymiseen.
Viisi vuotta myöhemmin on saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, miten erilaiset strategiat ovat vaikuttaneet esimerkiksi kuolleisuuslukuihin, kertoo BBC.
Tutkijajoukko, johon kuuluu edustajia muun muassa Ruotsista ja Norjasta, on verrannut kuolleisuuslukuja Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä ensimmäisten koronavuosien kohdalla.
Tutkijat havaitsivat Ruotsin kohdalla huomattavan piikin kuolleisuudessa kevättä ja talvea 2020 tarkasteltaessa. Oletettavasti virus pääsi Ruotsin kohdalla leviämään nopeammin ja aiheutti enemmän koronakuolemia. Tästä huolimatta vuosien 2021 ja 2022 kohdalla kuolleisuus kuitenkin kohosi Ruotsia korkeammalle Suomen, Norjan ja Tanskan kohdalla.
Saksalaisten taloustieteilijöiden ryhmän teettämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että vapaaehtoinen rajoitustoimien noudattaminen olisi osaltaan voinut vaikuttaa tuloksiin.
Tutkimus, jossa puolestaan vertailtiin 41 maan tietoja, osoittaa, että tietyt toimet ovat olleet tehokkaampia vaikutuksiltaan kuin toiset. Esimerkiksi yli 10 hengen kokoontumisten kieltäminen ja koulujen sulkeminen nähdään erityisen tehokkaana. Toimien uskotaan vähentäneet taudin tartuntaa keskimäärin 35 %. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että tiukat kotona pysymistä koskevat rajoitukset mahdollistivat vain pienen, alle 17,5 %, lisävaikutuksen.
Etelä-Kalifornian yliopistoa edustavan tutkija Leah Groutin mukaan Islanti menestyi hyvin melko alhaisen kuolleisuuden ja rajallisten taloudellisten vaikutusten vuoksi.
Ruotsissa mahdollisista positiivisista talousvaikutuksista käydään kiivasta väittelyä.
– Olen lääkäri. Minulle ihmiselämällä on merkitys. Haluamme pelastaa jokaisen hengen, toteaa Ruotsin lähestymistapaa kritisoiva ruotsalainen epidemiologian asiantuntija Nele Brusselaers.
Myös Tansaniassa valittiin höllempien rajoitusten tie, eikä siten toteutettu ulkonaliikkumiskieltoa. Virallisten lukujen mukaan noin 840 ihmistä on kuollut koronan vuoksi. Historioitsija Fadhili Mtanin mukaan todellisuudessa luku asettuu kuitenkin 102 000–188 000 tienoille.
Hän kokee, että Tansanian olisi pitänyt toteuttaa sulku ilman, että rajoitukset olisivat kohdistuneet liikaa työssäkäyviin.
– Suurin osa ihmisistä on köyhiä. Liikkumisen kieltäminen heidän kohdallaan tarkoittaa heidän olemassaolonsa kieltämistä, Mtani sanoo.
Eri maiden strategioiden paremmuusjärjestykseen laittamisen osalta on liian varhaista tehdä lopullisia arvioita. Esimerkiksi Islanti ja Ruotsi ovat tietyillä osa-alueilla saattaneet hyötyä strategiastaan enemmän, kun taas toisella osa-alueella valinnoista on ollut haittaa, tarkastelutavasta riippuen. Tiettävästi siis useammilla erilaisilla strategioilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa pandemian hallintaan, minkä johdosta esimerkiksi Ruotsia ei voida pitää strategiansa osalta ainakaan selkeänä häviäjänä.
Keskeisiä tekijöitä lopputuloksen kannalta ovat kuitenkin tietyn maan erityisominaisuudet, väestö ja terveydenhuoltojärjestelmä esimerkiksi verrattaessa tuloksia Tansanian ja Ruotsin välillä.
