– Luulen että aika moni ihminen on väsynyt politiikkaan, jossa riidellään tai tekemällä tai pakottamalla haetaan erimielisyyksiä, arvioi tasavallan presidentti Alexander Stubb ollessaan presidenttiehdokkaana 13. tammikuuta 2024.
Olen kysynyt ihmisiltä, näännyttääkö politiikan nahistelu? Kyllästyttääkö kaunainen kyräily? Väsyttääkö kuinka valhe voittaa totuuden? Kaipaatko poliitikoiltakin hyviä käytöstapoja?
Otantani on rajallinen, mutta vaikuttaa siltä, että ihmiset suorastaan innostuvat kertomaan kuinka viime vuosien poliittinen keskustelu ja ilmapiiri ottavat heitä päähän. Poliitikoilta toivotaan hyvää harkintaa ja yhteistyötä eri tavalla ajattelevien kanssa, mutta se mitä kansa näkee somesta tai televisio-ohjelmista, on usein kaikkea muuta.
Alexander Stubb sanoi pääministerinä toimiessaan keväällä 2015, että ”politiikka on rikki”. Viimeisen kymmenen vuoden aikana politiikan vauhti ja kielenkäyttö ovat vain koventuneet. Politiikka on muuttunut huonompaan suuntaan. Politiikasta on tullut monin tavoin ikävämpää. Entinen keskustan kansanedustaja Tapani Tölli antoi jo elokuussa 2018 tyhjentävän listan politiikan muutoksesta: ”Politiikasta on tullut pinnallisempaa. Pitkäjänteisyys on kadonnut. Päätöksentekokyky on heikentynyt. Mielikuvista on tullut faktoja tärkeämpiä. Politiikkaa ja politiikan journalismia vaivaa historiattomuus. Isot ja pienet asiat menevät sekaisin, eikä niitä osata suhteuttaa”.
Tapani Tölli kiteyttää, että ongelmakeskeisyydestä pitäisi päästä ratkaisukeskeisyyteen. Ratkaisukeskeisyyttä toivovat myös ne tapaamani suomalaiset, jotka ovat väsyneet politiikkaan.
Toivoni paremmasta politiikasta elää siinä, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos saa suomalaiset laajasti kaipaamaan asiakeskeisiä ja yhteistyöhenkisiä poliitikkoja. Tällainen politiikan mielipideilmastonmuutos vaikuttaisi myös siihen, miten hallitus toimii. Eurooppa elää epävakaissa oloissa, joissa yhteiskunnan rakentamisen sijaan on ollut halua hajottaa ja käydään jopa sotaa. Kenties enää ei olisikaan tärkeintä, että kuka poliitikko sivaltaa somessa syvimmin, vaan kuka saa aikaan aitoja ratkaisuja yhdessä muiden kanssa?
Suomen itsenäisyyden alussa vanha- ja nuorsuomalaiset poliittiset voimat yhdistyivät kansalliseksi kokoomukseksi. Kokoomuksen johtotähdeksi kelpaa tänäkin päivänä puolueen ensimmäisen puheenjohtajan, professori Hugo Suolahden linja: Voimakas kokoomus kaikkia hajottavia voimia vastaan.
Mikään kamppailu ei ole nyt tärkeämpi kuin maailmanlaajuinen kamppailu aidon kansanvallan, yksilönvapauksien, vapaan markkinatalouden ja yhtäläisen ihmisarvon puolesta. Eurooppalaisessa 2020-luvun politiikassa merkittävin jakolinja kulkee erityisesti siinä, kuinka suhtautuu liberaaliin demokratiaan. Hyvän käytöksen ja yhteistyön hengen luomiseen tarvitaan kaikkien puolueiden työtä ja puolueiden selkeitä odotuksia esimerkiksi puolueen kansanedustajille. ”Halutaan elää kohusta toiseen, mutta sillä ei tätä yhteiskuntaa rakenneta,” kuten Tapani Tölli huomauttaa.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Vähintä mitä voimme vaatia on, että meitä edustavat poliitikot tutustuvat huolellisesti asioihin, tekevät hyvää harkintaa, toimivat pitkäjänteisesti ja pyrkivät saamaan aikaan yhteisiä ratkaisuja. Samalla arvonsa ja periaatteensa säilyttäen.
”Demokratian kannalta olennaisinta onkin, poliittiset ristiriidat eivät syvenny vihollisuuksiksi vaan pysyvät kamppailuna vaihtoehdoista”, kuten Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma on sanonut. Poliitikkojen hiekkalaatikkoleikit eivät saa vaarantaa isänmaata.
Mitä sinä voit tehdä sen hyväksi, että politiikkaan saadaan tolkku takaisin?
