Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) aikoo selvittää, miten kesälomien siirto kahdella viikolla vaikuttaisi työelämään ja koulutukseen. Asiasta uutisoi tällä viikolla Svenska Yle.
Adlercreutzin ehdotuksessa koulupäivien määrä pysyisi ennallaan. Uudessa mallissa huhtikuulle tulisi yksi lomaviikko lisää.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ on tyrmännyt ehdotuksen.
– Hämmästelemme kovasti, miksi ministeri ajaa niin kovasti koululaisten kesälomien siirtoa kahdella viikolla. Toivoisin, että opetusministeri kuuntelisi aidosti opettajia tässä. Opettajakentältä ei ole tullut toivetta vuosirytmin muuttamiseksi, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo Verkkouutisille.
Asiaan ovat ehtineet ottaa kantaa jo Suomen Yrittäjät ja Matkailualan ja Ravintolapalveluiden edunvalvoja MaRa. Niissä kesälomien siirtoon suhtaudutaan opettajakuntaa lämpimämmin.
– Olemme ajaneet asiaa Palvelualojen ammattiliiton kanssa 20 vuotta. Huhtikuu on hiihtokeskuksissa hiljaisempi, joten lisäviikko vahvistaisi kotimaista matkailua silloin, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi Verkkouutisille.
– Perusongelma on se, että Suomi lomailee eri aikaan kuin muu Eurooppa. Suomessa lomat loppuvat siihen, kun koulut alkavat. Heiltä häviää osittain työvoimaa ja osittain sen takia, että kotimaiset asiakkaat katoavat.
OAJ:ssa nähdään, että peruskoululaisten kesälomien siirto ei vaikuttaisi suuresti työvoimaan.
– Korkeakouluikäisten opinnot alkavat vasta syyskuussa. Alaikäiset peruskoululaiset tuskin pystyvät pyörittämään matkailu- ja ravitsemusalaa, Murto sanoo.
– Suoraan sanottuna ministerin ehdotus on turhan päiväistä näpertelyä. Ministeri on ilmeisesti ehdottamassa mallia, jossa huhtikuulle tulisi yksi lomaviikko lisää ja koulujen alkua siirrettäisiin viikolla eteenpäin. Se on jo nyt mahdollista. Kunnat voivat päättää, milloin koulut alkavat elokuussa, ainoastaan kouluvuoden päättymisestä on säädetty.
Taustalla vahvat taloudelliset syyt
Makailualan mukaan suomalainen matkailu hyötyisi taloudellisesti kesälomien siirrosta. Lappi huomauttaa, että talvimatkailussa Suomi on Pohjoismaiden ykkönen, mutta kesämatkailussa Suomi häviää suuremmille Pohjoismaille. Syy on hänen mukaansa osittain se, että Suomi antaa tasoitusta kesälomien siirron suhteen.
HaagaHelian tekemän tutkimuksen mukaan kesälomien siirto kahdella viikolla toisi matkailualan yrityksille lisää liikevaihtoa 336 miljoonaa euroa ja 4 500 henkilötyövuotta.
– Olemme arvioineet PAM:in kanssa, että se tarkoittaisi noin 6500–7000 uutta työpaikkaa.
OAJ:ssa ollaan huolissaan muutoksen vaikutuksista koko koulutusjärjestelmään. Muutokset ulottuisivat koskemaan koko koulutusjärjestelmää, vaikka vielä ei ole selvää koskeeko Adlercreutzin ehdotus vain peruskoulua vai myös toista astetta.
MaRa:ssa huoli ymmärretään.
– Koululaiset ja koulutehokkuus eivät uudistuksessa saa hävitä. Muualla Euroopassa lomapäivät on saatu järjestymään samalla tavalla. Ihmettelen, miksi tämä meillä Suomessa olisi niin hankalaa, Lappi sanoo.
– Siirto olisi selkeä kasvutoimi. Siirtymävaiheessa tulisi kustannuksia, mutta tuloja tulisi lisää yrityksille ja valtiolle karkeasti arvioiden sata miljoonaa euroa vuodessa. Meidän julkisen taloutemme ongelmat ovat niin suuria, ettei millekään kasvutoimelle tulisi sanoa heti ei.
OAJ penää kasvua koulutuksesta
Opetusalallakin ymmärretään Suomen julkisen talouden heikko tilanne. OAJ näkee koulutukseen ja osaamiseen panostamiseen kasvutekona.
– Kaipaamme työrauhaa. Uudistuksia on tehty riittävästi. Peräänkuulutan, että laadukas opetus ja riittävä koulutus ja osaamistason nosto on lääke siihen, että saamme talouskasvua aikaiseksi, Murto sanoo.
Murron mukaan lisälomasta huhtikuulle saattaa syntyä vain ongelmia.
– Vanhempien lomat eivät pitene ja vanhemmille saattaisi tulla vain lisää hankaluuksia saada lomia myös huhtikuulle. Oppimisen kannaltakaan siirrolla ei ole mitään tiedossa olevia positiivisia vaikutuksia. Koulutusjärjestelmää pitäisi kehittää ensisijaisesti pedagogiikan, koulutuksen ja oppimisen kannalta.