Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja.
Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Asia selviää Työterveyslaitoksen tekemästä Kunta10-tutkimuksesta.
Vuonna 2025 tutkimukseen osallistuvien kuntien työntekijät olivat keskimäärin 16 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Määrä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa.
– Kuntien sairauspoissaoloaineistoa analysoitaessa on havaittu, että sairauspoissaolot muodostavat toisistaan poikkeavia kuvioita. Nuorilla työntekijöillä korostuvat toistuvat lyhyet poissaolojaksot, kun taas ikääntyvillä pitkät toistuvat jaksot ovat todennäköisempiä, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan henkilöstön sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuodesta 2023 alkaen tutkimusjoukko muuttui, kun sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen.
2000-luvun alussa sairauspoissaolojen määrä kasvoi iän myötä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana yhteys on kääntynyt lähes päinvastaiseksi.
Nyt nuorimmilla työntekijöillä on eniten sairauspoissaolopäiviä, kun taas vanhemmilla työntekijöillä määrät ovat vähentyneet. Esimerkiksi alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä oli keskimäärin 19 sairauspoissaolopäivää vuodessa, kun 40–50-vuotiailla keskiarvo oli 14 päivää.
Pitkittäisseurannasta voidaan päätellä, että kunta-alalla yli 40-vuotiaiden työntekijöiden sairauspoissaolokehitys on ollut myönteistä. Nuorempien työntekijöiden kasvanut sairauspoissaolomäärä voi osittain selittyä ikäkohorttivaikutuksella eli sillä, että 2000-luvun alun terveet kolmekymppiset ovat nyt terveitä yli viisikymppisiä.