Kesätyöntekijöille sattuu ja tapahtuu. Vakuutusyhtiö Lähitapiolan vahinkokuvausdatan mukaan vuosina 2020–2023 kesätyöntekijöille sattui muun muassa seuraavia haavereita: mattopuukko lipsahti pakkauspahveja käsitellessä, veitsi lipesi keittiössä kasviksia pilkkoessa, nilkka pyörähti rampin reunaan astuessa, oksa osui silmään vesakoita leikatessa ja pää osui terävään hyllynkulmaan laitetta purkaessa.
– Etenkin sormi- ja silmävammat ovat tyypillisiä kesätyöntekijöille sattuneita vahinkoja. Moni haaveri olisi ollut vältettävissä kypärää, viiltosuojahanskoja tai turvakenkiä käyttämällä. Suojavälineet pitäisi aina olla kesätyöntekijöiden saatavilla ja niiden käyttöä pitää valvoa, sanoo Lähitapiolan korvauspäällikkö Janne Ruotsalainen tiedotteessa.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot vahvistavat, että nuorille sattuvat työtapaturmat aiheuttavat eniten vahinkoja sormiin, käden alueelle ja silmiin. Juuri ennen haaveria nuori on tyypillisesti tehnyt jotain konkreettista käsittelyä tai esimerkiksi siirtänyt taakkaa käsivoimin.
Nuorille 15–19-vuotiaille työntekijöille sattuu kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) keskimäärin noin 1 200–1 300 tapaturmaa.
– Koronakesät 2020 ja 2021 olivat poikkeuksellisen alhaisia tapaturmien osalta, mutta muuten määrät kesäkuukausina ovat pysyneet melko tasaisina, sanoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TVK:sta.
Työtapaturmat ovat kokonaisuudessaan vähentyneet, mutta nuorille sattuu enemmän työtapaturmia kuin vanhemmille työntekijöille. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että kokemusta haetaan ja saadaan usein fyysisesti raskaista, suorittavista töistä, kuten pihatöistä ja rakennusalalta.
– Työtunteihin nähden haavereita tulee onneksi vähän ja ne ovat yleensä lieviä. Taustalla on usein kokemattomuutta ja nuoruuden innokkuutta, Janne Ruotsalainen toteaa.
Toisaalta jos ensimmäinen vahinko on lievä, nuori saattaa oppia vääränlaisen suhtautuminen riskinottoon.
– Kaikkinensa kesätyö on mahtava juttu ja erinomainen väylä työelämään. Kunnollinen perehdytys ja työn tekemisen riskeistä kertominen on tärkeää kesätyöntekijöille. Se on välittämistä, ja nuorena luotu perusta työturvallisuusasenteelle kantaa pitkälle, toteaa Ruotsalainen.
Tapaturmavakuutuskeskuksessa työtapaturmia on tilastoitu jo 120 vuoden ajan.
– Pidempää kaarta kun katsoo, yksi positiivinen havainto on se, että ammatti- tai ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvilla työjaksoilla työtapaturmien määrät ovat selkeästi vähentyneet. On tärkeää, että nuoret pystyvät viemään saamaansa turvallisuusoppia mukanaan varsinaiseen työelämään siirtyessään, Sysi-Aho sanoo.
Kesätyöntekijät kuuluvat lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin siinä missä vakituisetkin työntekijät. Myös työmatkat kuuluvat lakisääteisen turvan piiriin.
– Vahinkoja sattuu myös kodin ja kesätyöpaikan välillä. Jos työtapaturma tai työmatkatapaturma sattuu, kesätyöntekijän pitää heti ilmoittaa siitä työnantajalle, joka ilmoittaa sen vakuutusyhtiöön, Ruotsalainen ohjeistaa.
Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempaa lisäturvaa vapaa-ajalla tapahtuvien tapaturmien hoitoon.
– Moni kesätyöntekijä ei tule ajatelleeksi, että työnantaja korvaisi vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Työnantajan kannattaa kertoa kesätyöntekijälle myös mahdollisesta vapaaehtoisesta vakuutuksesta.
