Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pelkää toistuvien koronnostojen ajavan Suomen talouden ahdinkoon.
Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkoaan poikkeuksellisen nopeasti reilussa puolessa vuodessa kolmella prosenttiyksiköllä eikä loppua nostoille ole nähtävissä. EKP yrittää kireämmän rahapolitiikan avulla hidastaa talouskehitystä ja viilentää työmarkkinoita ja sitä kautta hidastaa palkkojen nousua ja inflaatiota.
Aiemmista nostoista huolimatta EKP:n analyysit ja viimeaikaiset talousdatajulkaisut viittaavat kuitenkin siihen, ettei toivottua vaikutusta ole näkyvissä, joten koronnostoja täytyy jatkaa.
Esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel on perustellut korronnostoja sillä, että eurotalouden korkoherkkyys on pienentynyt ja siksi korkoa pitää nyt nostaa enemmän.
Von Gerich pelkää Suomen talouden olevan muita EU:n maita haavoittuvaisempi nouseville koroille.
– Mitä enemmän korot nousevat, sitä enemmän Suomen talous kärsii sekä yleisesti että suhteessa muuhun euroalueeseen, von Gerich kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa Suomen suurin haavoittuvaisuus löytyy asuntolainamarkkinoilta, jossa lähes kaikki lainat kiinnitetään vaihtuviin korkoihin. Viimeaikaisen nousun jälkeenkin keskimäärin euroalueella uusista asuntolainoista vain noin neljännes kiinnitetään vaihtuviin korkoihin.
– Monessa maassa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on selvästi alle kymmenen prosenttia. Näissä tilastoissa ei oteta huomioon mahdollisia korkosuojauksia, kuten korkokattoja ja -putkia, joita monet käyttävät Suomessa.
– Läheskään kaikki velalliset eivät kuitenkaan ole suojaa hankkineet, suoja astuu yleensä voimaan vasta korkojen noustua kattotasolle ja suojan kesto on tavallisesti vain osalle laina-aikaa. Korkosuojaukset tuskin muuttavatkaan merkittävästi sitä kuvaa, että nousevat korot iskevät suomalaisiin asuntovelallisiin selvästi koko euroaluetta nopeammin, von Gerich jatkaa.
Von Gerich huomauttaa, että myös julkisen velan keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika on Suomessa selvästi euroalueen keskiarvoja matalampi, vaikka se on myös Suomessa noussut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.
– Korkojen nousu ui siis myös valtion velanhoitokustannuksiin Suomessa euroalueen keskiarvoja nopeammin.
Kiinteiden investointien osuus on hänen mukaansa niin ikään Suomen taloudessa suurempi kuin euroalueella keskimäärin. Etenkin rakentamisinvestointien osuus suhteessa talouden kokoon on kasvanut Suomessa euroaluetta nopeammin.
– Lunta tulee ainakin suhteellisesti tupaan myös sillä saralla korkojen noustessa.
Uusien EKP:n kaavailemien koronnostojen myötä odotukset korkojen huipuista ovat taas kiipeämässä entistä korkeammalle.
– Samalla kasvavat huolet siitä, että Suomen talous ajautuu korkojen noustessa entistä suurempan ahdinkoon.
EKP:ssa argumentoidaan, että eurotalouden korkoherkkyys on pienentynyt ja siksi korkoa pitää nyt nostaa enemmän. Suomen talous kestää nousevia korkoja muita euromaita huonommin ja on nyt hätää kärsimässä, kun korkohuippu karkaa yhä korkeammalle. https://t.co/IpqF71rSvD pic.twitter.com/r6xzIJBMwP
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) February 23, 2023
