EKP:n päätös pitää korot ennallaan torstaina pidetyssä kokouksessa oli odotettu. Markkinat osasivat odottaa päätöstä. OP:n Jari Hännikäinen katsoo, että keskuspankin viesti kuitenkin viittaa siihen, että joulukuun kokouksessa on odotettavissa rahapolitiikan kiristymistä.
– Keskuspankki lähetti aika selviä signaaleja siitä, että rahapolitiikkaa tullaan vielä kiristämään joulukuun kokouksessa, Hännikäinen sanoo Verkkouutisille.
Hännikäisen mukaan tätä tukee se, että korkojen nostamisesta keskusteltiin jo tässä kokouksessa.
– Kun [Christine] Lagarde vielä totesi, että keskuspankin suunta on tällä hetkellä aika selvä, niin kyllä nämä viittaavat vahvasti siihen, että joulukuussa korkoja tullaan nostamaan.
Hännikäisen mukaan EKP:n pääjohtaja Lagarden viesti oli, että inflaatio pysyy vielä pitkään EKP:n tavoitteleman kahden prosentin yläpuolella.
– Lagarde arvioi, että inflaatio tulee kiihtymään entisestään ja pysymään useamman neljänneksen ajan selvästi tavoitetason yläpuolella.
”Korkohuippu voi olla jo hyvin lähellä”
Vaikka EKP:n viestit tukevat vielä yhtä koronnostoa, keskuspankki tunnistaa entistä selvemmin myös euroalueen talouskasvuun liittyvät riskit. Rahoitusolojen kiristyminen on jo hidastamassa taloutta, mikä vähentää painetta aggressiivisille lisäkoronnostoille.
Hännikäisen mukaan EKP:n viesteistä välittyi myös rauhoittavampi sävy. Keskuspankki muistutti, että rahoitusolot ovat kiristyneet, pohjainflaatio on pysynyt melko vakaana eikä energian kallistuminen ole toistaiseksi siirtynyt palkkoihin.
– Rahoitusolosuhteet ovat kiristyneet, mikä hidastaa talouskasvua ja vie tavallaan vähän paineita keskuspankin lisätoimien harteilta pois, Hännikäinen sanoo.
– Ne antavat selvästi keskuspankille hengitystilaa ja mahdollistavat sen, että voidaan edetä aika pienin askelin.
OP:n perusnäkemyksen mukaan mahdollinen joulukuun koronnosto saattaisi jäädä tämän korkosyklin viimeiseksi. Siksi huomio kohdistuu jo siihen, missä vaiheessa markkinakorot alkavat kääntyä laskuun.
– Jos joulukuun koronnosto jää viimeiseksi, 12 kuukauden euribor olisi joko jo huipputasolla tai hyvin lähellä sitä, Hännikäinen sanoo.
– Nykytiedon valossa olemme ainakin aika lähellä korkohuippua, eikä mitään mainittavaa korkojen nousua ole tällä hetkellä näköpiirissä.
Hännikäisen mukaan erityisesti suomalaisille asuntovelallisille viesti on aiempaa lohdullisempi. Korot eivät välttämättä laske nopeasti, mutta suurin nousupaine näyttää olevan jo takana.
Mitä tapahtuu Lagarden lähdön jälkeen?
Torstain kokouksen alla pääjohtaja Lagarde ilmoitti jättävänsä tehtävänsä jo ensi vuoden helmikuussa. Lagarden kauden piti päättyä ensi vuoden lokakuussa. Hännikäinen ei usko, että Lagarden lähtö muuttaisi EKP:n korkolinjaa.
– Vaikka siellä pääjohtaja vaihtuisikin, niin ei keskuspankin iso linja muutu. Tällä hetkellä jäsenistö näkee vahvasti tarvetta lisäkoronnostolle, jotta inflaatiopaineita saadaan hillittyä, Hännikäinen sanoo.
Hännikäisen mukaan muutos on enemmänkin seremoniallinen. Seuraajaehdokkaat, kuten Alankomaiden Klaas Knot ja Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n nykyinen pääjohtaja Pablo Hernández de Cos ovat rahapolitiikan ammattilaisia.
– Nämä kärkiehdokkaat ovat todella kovan luokan rahapolitiikan ammattilaisia, ja heidän johdollaan keskuspankin linja pysyisi aika pitkälti ennallaan, Hännikäinen sanoo.
Hännikäisen mukaan joulukuun kokous ratkaisee samalla sen, onko euroalueen korkosyklin huippu jo saavutettu vai tarvitaanko kiristyksiä vielä ensi vuoden puolella.
– Ennen joulukuun kokousta tulee kattavasti erilaisia talouslukuja, jotka auttavat keskuspankkia hahmottamaan sitä, mihin talous ja inflaatio ovat menossa, Hännikäinen sanoo.
EKP huolehtii myös euroalueen talouskasvusta.
– Keskuspankin täytyy katsoa myös talouden tilannetta, ettei politiikka kiristy liikaa ja aiheuta ei-toivottuja vaikutuksia talouskehitykseen.