Uponnut neuvostoliittolainen ydinsukellusvene K-278 Komsomolets sijaitsee noin puolessa matkassa Norjan ja Huippuvuorien välissä. Se vuotaa.
Asia käy ilmi Norjan säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisen tutkijoiden kirjoituksesta maanantaina Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa. Siitä kertoo myös verkkolehti Gizmodo.
K-278 Komsomolets upposi vuonna 1989. Alus oli Norjanmerellä palaamassa partiomatkalta tukikohtaan 385 metrin syvyydessä, kun siellä syttyi tulipalo. K-278 nousi pintaan 11 minuutissa tulipalon syttymisestä. Miehistö taisteli tulipaloa vastaan tunteja, ennen kuin alus upposi. Veneen komentaja ja neljä miestä jäivät uppoavaan sukellusveneeseen, josta he pakenivat lopulta pakokapselilla. Osittain veden ja myrkkykaasujen täyttämästä kapselista vain kaksi selvisi kapselin upotessa. Yhteensä 42 miehistön jäsentä kuoli, 27 pelastui.
Mukanaan 1680 metrin syvyyteen K-278 Komsomolets vei kaksi ydinkärjillä varustettua torpedoa ja ydinkäyttöisen painevesireaktorin.
Norjan säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisen ja sen merentutkimuslaitoksen tutkijoiden tuore tutkimus yhdistelee kaikuluotain- ja videotutkimusdataa meriveden, sedimentin ja biologisten näytteiden kanssa, jotka kaikki kerättiin K-278-hylyn läheltä heinäkuussa 2019. Heidän johtopäätöksensä on, että Venäjän johtajat onnistuivat toteuttamaan yllättävän vankan ympäristön kunnostamissuunnitelman jopa Berliinin muurin murtumisen jälkeen.
– Se oli uskomaton ponnistus, varsinkin ottaen huomioon maan tilan 1990-luvun alussa, totesi Gizmodolle Svetlana Savranskaja, joka on George Washingtonin yliopiston kansallisen turvallisuusarkiston Venäjän-ohjelmien johtaja. Hän on tutkinut laajasti Neuvostoliiton sukellusvenekriisejä ja pitää selvänä, että norjalaisten tutkimus vahvistaa hänen omia havaintojaan.
– He pitivät yhtenä tärkeimmistä prioriteeteistaan varmistaa, että tilanne oli turvattu, että alue puhdistettiin, että toiminta oli läpinäkyvää ja että muut kansainväliset toimijat saattoivat luottaa heihin.
Vuosien 1989 ja 2007 välillä Neuvostoliiton ja Venäjän tutkijat upottivat miehitettyjä Mir-sukellusaluksia arvioidakseen ja jatkaakseen aluksen tilanteen seurantaa. Vuonna 1994, kun saatiin todisteita siitä, että kaksi ydinasetta oli altistunut merivedelle, torpedoputket suljettiin titaanitulpilla. Myös muut altistuneet alueet päällystettiin titaanilla.
– Lukuun ottamatta keulaosan ja erityisesti torpedotilan ilmeisiä vaurioita, sukellusvene näyttää siltä kuin se olisi uponnut juuri eikä 30 vuotta sitten, tutkimuksen toinen kirjoittaja, Norjan valtion meriradioekologiaan erikoistunut vanhempi tutkija Justin Gwynn kertoi Gizmodolle sähköpostitse.
Norja on ottanut viime vuosikymmeninä hoitaakseen K-278 Komsomoletsin uponneen ydinmausoleumin valvontatehtävät. Gwynnin ja hänen kollegoidensa uusi analyysi keskittyi vuonna 2019 kerättyyn dataan hylkyä tutkimaan lähetetyillä kauko-ohjattavilla sukellusveneillä, jotka olivat kaikuluotasivat ja videoivat, sekä 40 litran vesinäytteenottosäiliöillä, joita käytettiin radioaktiivisten isotooppien testaamiseen. Tutkijoiden huolestuttavin löytö ib aktiivinen radioaktiivisen aineen vuoto ilmanvaihtoputkesta ja sen lähellä olevasta metalliritilästä. Vuoto oli ajoittain niin voimakas, että se näkyi videolla.
– Olimme hyvin yllättyneitä nähdessämme jotain tulevan ulos ilmanvaihtoputkesta, josta aiemmat venäläiset tutkimukset olivat havainneet päästöjä reaktorista, Gwynn kertoi. Hänen mukaansa näköhavainto korreloi kohonneiden radioaktiivisuuspitoisuuksien kanssa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Selvittelemällä havaittuja pitoisuuksia ja plutonium-240:n ja plutonium-239:n suhteita tutkijat pystyivät varmistumaan, että vuoto tapahtuu K-278 Komsomoletsin ydinreaktorista.
Tutkimusryhmä ei kuitenkaan löytänyt viitteitä siitä, että nämä vuodot olisivat vaikuttaneet meren elämään tai ympäristöön, sillä tämä materiaali laimenee nopeasti merivedessä.
K-278:n torpedoaukkojen läheltä otetuista sedimentti- ja merivesinäytteistä ei löytynyt todisteita plutoniumista joka voisi olla peräisin aluksen taistelukärjistä. Tutkijoiden mukaan tämä vahvistaa, että Venäjän 1990-luvun alussa asentamat titaanilaatat ovat pysyneet vahvoina.
– Gorbatšov ja Jeltsin halusivat tulla nähdyiksi vastuullisina kansainvälisinä toimijoina, sanoi Gizmodolle George Washingtonin yliopiston kansallisen turvallisuusarkiston Svetlana Savranskaja. Hänen mukaansa Tšernobylista oli otettu opiksi – salailusta ei todellakaan ole hyötyä tällaisissa tilanteissa.
Kun K-278 Komsomolets oli uponnut, venäläiset jakoivat omia seurantatietojaan sekä muuta teknistä tietoa sukellusveneestä norjalaisille, jotta nämä pystyivät tulkitsemaan tilannetta paremmin. Savranskaja huomautti, että Venäjä jatkoi näiden tietojen jakamista, vaikka sen oma talous ajautui Jeltsinin aikoina täyteen syöksykierteeseen.
Mutta tuskin hekään kaikkea jakoivat.
– Olen varma, että he säilyttivät salaisuuksia, koska alus itsessään oli ainutlaatuinen. Teknologiaa, jota ei tuolloin vielä ollut saatavilla. Mutta he antoivat tietoa – ja he jatkoivat tiedon antamista koko 1990-luvun ajan.
Silloin Venäjän viranomaiset arvioivat, että K-278:n nostaminen, jotta se voitaisiin hävittää, olisi liian kallista ja riskialtista. Norjan valtion meriradioekologiaan erikoistunut vanhempi tutkija Justin Gwynn kertoi Gizmodolle, että tämä oli myös hänen ja hänen kollegoidensa mielipide.
– Mikä tahansa mahdollinen päästö ilmakehään minkä tahansa pelastusoperaation aikana voisi johtaa saastumiseen, jolla olisi todennäköisesti paljon suurempi ja pitkäaikaisempi vaikutusm Gwynn sanoi.
Mutta hän lisäsi, että hänen tiiminsä haluaisi lähettää Komsomoletsille lisää kauko-ohjattavia tai jopa miehitettyjä sukellusveneitä tutkiakseen vuotoa paremmin.
– Haluamme ehdottomasti ymmärtää purkauksen syyn, mutta myös ymmärtää paremmin sitä, miksi purkaukset näyttävät vaihtelevan ajan kuluessa.
