Norjan hallitus suunnittelee kasvattavansa maan puolustusmenoja vielä 31 miljardilla Norjan kruunulla (2,8 miljardilla eurolla) vuoteen 2030 mennessä ja käyttävänsä puolustukseen 115 miljardia kruunua (10,3 miljardia euroa) vuoteen 2036 saakka. Tällä tavoin Norja saavuttaa Naton uuden puolustusmenojen tavoitteen 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Ilmoittaessaan muutoksesta puolustusministeri Tore O. Sandvik sanoi, että lisärahoitus auttaisi rakentamaan tärkeitä kykyjä nykyistä nopeammin ja että Norjan aseistautuu ehkäistäkseen ja välttääkseen sodan olemalla valmis siihen. Rahoituksen nostolla Type 26 -fregatit – jotka hankitaan Britanniasta maiden välisen strategisen kumppanuuden puitteissa – voidaan ottaa käyttöön nopeammin, samoin kaukovaikutus- ja valvontaan ja viestintään liittyvät avaruuskyvyt.
Fregattien varustukseen tulevat meritoimintahelikopterit, joiden taistelujärjestelmään kuuluu sukellusveneiden torjuntakyky, mutta helikopterien tyyppiä ei ilmoitettu. Britannian kuninkaallisen laivaston Type 26 -fregatteihin tulevat Leonardo Helicoptersin AW101-helikopterit, kun ne tulevat käyttöön noin vuonna 2028. Norjalla on toisena vaihtoehtona Sikorsky MH-60R Seahawk, joita hankitaan maan rannikkovartiostolle, mutta myös ASW AW101 sopii, koska se on jo etsintä- ja pelastuskäytössä.
Samalla, kun hallitus kiihdyttäisi joitain hankintaohjelmia, se jäädyttäisi muita. Sandvikin mukaan tämä toimi ei kuitenkaan liity rahoitukseen, vaan toimitusaikojen venymisiin, jotka pakottavat Norjan miettimään vaihtoehtoja.
Yhtenä jäädytettävänä ohjelmana on ilmapuolustuksen korkeatorjunnan järjestelmä, jonka rahoituksen hallitus aikoo siirtää matalatorjuntakapasiteetin kasvattamiseen erityisesti miehittämättömiä järjestelmiä vastaan. Merivalvontadroonien hankintaohjelma perutaan.
Norjan ilmavoimien ikääntyneiden 18:n Agusta-Bell AB-412 -helikopterin korvaushanke menee myös jäihin. Hallitus ei ole ilmoittanut uutta aikataulua niiden korvaamiseksi. Myöskään C-130J Hercules -kuljetuskoneita ei hankita lisää käytössä olevan neljän koneen lisäksi.
F-35-hävittäjien aseistukseen ollaan kuitenkin edelleen hankkimassa säteilyyn hakeutuvia AARGM-ER-ohjuksia. Hankinta on osa Naton tavoitetta Norjaa varten, jossa priorisoidaan kykyä operaatioihin useissa toimintaympäristöissä samanaikaisesti. Tilaus tehdään kuluvana vuonna, ja ohjusten toimitukset alkavat vuonna 2031.
Hallituksen esityksessä huomautetaan kuitenkin varovaisuudesta suhteessa Yhdysvaltoihin. Siinä todetaan, miten Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuneet merkittävät muutokset ja epäennustettavuus ovat luoneet epävarmuutta Yhdysvaltojen sitoutumisesta muun muassa Euroopan ja Norjan puolustukseen ja roolista siinä ja miten Grönlannin hallintaan liittyvä Yhdysvaltain kampanja on heikentänyt luottamusta Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.