Norjan hallitus haluaa vähentää turvallisuuspoliittisesti ongelmallisista maista hankittavien bussien osuutta ja sallia tarvittaessa dieselbussien ostamisen nollapäästöisten bussien sijasta.
Aftenpostin mukaan Norjan liikenneministeriö lähetti 19. elokuuta lausunnolle ehdotuksen, jonka tavoitteena on vähentää maan joukkoliikenteen riippuvuutta yksittäisistä valmistajista ja maista, joiden kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Kiina mainitaan ministeriön riskiarviossa keskeisenä esimerkkinä.
Ministeriö aikoo suositella julkisille hankkijoille, että huomattava osa bussikalustosta olisi peräisin Norjan turvallisuuspoliittisista kumppanimaista. Hankinnoissa pitäisi lisäksi hajauttaa kalustoa useille valmistajille ja ottaa huomioon toimitusketjujen sekä kriittisten komponenttien saatavuuteen liittyvät riskit.
Nykyisiä kiinalaisia sähköbusseja ei siis määrätä poistettaviksi liikenteestä. Hallitus esittää sen sijaan muutosta tuleviin hankintoihin.
Diesel voisi tulla kyseeseen turvallisuussyistä
Norjan nykyiset ympäristövaatimukset ohjaavat julkisia hankintoja voimakkaasti nollapäästöisiin busseihin. Hallitus arvioi tämän osaltaan lisänneen sellaisten bussien määrää, jotka valmistetaan maissa, joiden kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä.
Ministeriö ehdottaa siksi turvallisuus- ja valmiusperusteista poikkeusta nollapäästövaatimukseen. Dieselbussi voitaisiin valita, jos sopivan nollapäästöisen bussin hankinta ei olisi teknisesti mahdollista tai aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia.
Muutos olisi huomattava. Norjan ajoneuvorekisterissä oli elokuussa 12 603 raskaan luokan bussia, joista 19 prosenttia oli valmistettu maissa, joiden kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uusista rekisteröidyistä busseista tällaisten maiden osuus nousi 41 prosentista vuonna 2024 peräti 65 prosenttiin vuonna 2025.
Aftenpostenin mukaan Oslon ja Akershusin joukkoliikenneyhtiö Ruterilla on käytössään 305 Kiinassa valmistettua bussia. Yhteensä yhtiöllä on 1401 bussia.
Turvallisuushuolia kasvatti Ruterin vuonna 2025 tekemä testi, jossa yhtiö vertasi uutta kiinalaisen Yutongin sähköbussia hollantilaisen VDL:n bussiin.
Yutongin valmistajalla oli digitaalinen yhteys ajoneuvoon ohjelmistopäivityksiä ja diagnostiikkaa varten. Akun ja virransyötön hallintajärjestelmään oli yhteys mobiiliverkon ja romanialaisen SIM-kortin kautta. Ruterin mukaan valmistaja voisi tämän vuoksi teoriassa pysäyttää bussin tai tehdä sen toimintakyvyttömäksi.
Testi ei kuitenkaan osoittanut, että Kiinan viranomaiset seuraisivat busseja. Ruterin mukaan bussien kamerat eivät olleet yhteydessä internetiin. Yhtiö on lisäksi korostanut, että ongelma liittyy yleisemmin verkkoon kytkettyjen ajoneuvojen teknologiaan eikä yksinomaan kiinalaisiin valmistajiin.
Norjan hallituksen riskiarviossa painotetaan tästä huolimatta myös valmistusmaan merkitystä. Kansallinen turvallisuusviranomainen NSM arvioi riskin suuremmaksi silloin, kun suuri osa ajoneuvon arvoketjusta ja sen keskeiset loppuvaiheet ovat sellaisen maan tai yritysten hallinnassa, jonka kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä.