Pääanalyytikko näkee Iranin ja Yhdysvaltojen välisen aiesopimuksen helpottaneen korkojen nousupaineita, mutta uskoo, että tänä vuonna tullaan näkemään vielä korkojen nousua.
Yhdysvallat ja Iran pääsivät sopimukseen aiesopimuksesta, joka on määrä allekirjoittaa kuluvan viikon perjantaina. Se aiheutti laskupainetta myös 12 kuukauden euriboriin, johon suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu.
12 kuukauden euribor oli laskussa alkuviikosta. Nordean ennuste kuluvan vuoden korkopolulle on ollut yksi pessimistisimmästä. Se on ennustanut, että Euroopan keskuspankki nostaisi korkoja jopa neljä kertaa tänä vuonna.
Kuinka todennäköistä on, että ennuste toteutuu Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich?
– Aiesopimus vähentää nousupainetta. On mahdollista, että tänä vuonna ei tule enää yhtään koronnostoa. Keskuspankin seuraava kokous on heinäkuussa. Jos näillä askelmerkeillä mennään, joilla on menty alkuviikko, niin tuskin näemme ainakaan heinäkuussa seuraavaa koronnostoa, von Gerich sanoo Verkkouutisille.
Hän kuitenkin painottaa, että jos yhtään koronnostoa ei tulisi, niin kyse olisi ääritapauksesta. Monen asian pitäisi onnistua, jotta se olisi mahdollista. Inflaatio ei leviäisi energiasektorilta laajasti muihin hintoihin.
Euriborit lasku ei ole ollut jyrkkää.
– Markkinat hinnoittelevat edelleen, että euriboriin olisi tulossa nousua, vaikka suurimmat nousupaineet ovat helpottaneet, von Gerich sanoo.
Epävarmuus vaikeuttaa ennusteiden tekemistä
EKP teki edellisen korkopäätöksensä viime viikolla. Se oli ensimmäinen koronnoston vuoden 2023 syyskuun kokouksen jälkeen. Keskuspankki korosti, että talouden näkymät ovat epävarmat. Samaa painottaa myös Nordean von Gerich, ja se on syy, miksi Nordea ei ole vielä muuttanut ennustettaan.
– Heinäkuunkin koronnosto voi olla mahdollinen, jos aiesopimus kaatuisi, von Gerich sanoo.
– Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Jos aiesopimuksesta saadaan leivottua rauha, niin meidän ennusteemme neljästä nostosta ei toteudu.
Yksi epävarmuuden lisääjä on aiesopimuksen sisältö. Yle julkaisi suomeksi Bloombergin aiemmin englanniksi julkaiseman 14 kohtaisen aiesopimuksen.
– Se aiheuttaa oman epävarmuutensa. Toisaalta olemme nähneet Donald Trumpilta takinkäännöksiä ennenkin. Voi olla, että hänellä on halu päästä ulos tilanteesta, ja sen takia on ollut valmis luopumaan omista alkuperäisistä tavoitteistaan, von Gerich sanoo.
– Myös Israelin rooli sodassa aiheuttaa omat kysymysmerkkinsä.
Von Gerich muistuttaa, että EKP:n mandaatista pitää yllä euroalueen hintavakautta. Se pyrkii siihen, että euroalueen pitkän aikavälin inflaatio tulee olla kaksi prosenttia. Keskuspankki julkaisi edellisessä kokouksessaan erilaisia skenaarioita.
– EKP:n suotuisimmassa skenaariossa öljyn hinta laskee huomattavasti matalammalle kuin tämän hetken markkinahinnoittelussa. Silläkin skenaariolla pohjainflaatio oli tänä vuonna 2,5 prosenttia, von Gerich sanoo.
Vaikka EKP ei nojaa päätöksiään vain yksittäisiin skenaarioihin vaan tekee päätökset sen tiedon pohjalta, joka sillä jokaisessa kokouksessa on saatavilla, hän muistuttaa.
– Se on vahva merkki kuitenkin siitä, että vaikka rauha menisi maaliin, niin se ei tarkoita EKP:n lopettavan kokonaan koronnostoja.