Makedonian nimenvaihdosta koskeva aloite sai sunnuntaina vakavan takaiskun, kun asiaa koskenut kansanäänestys kaatui matalan äänestysaktiivisuuden vuoksi.
Pääministeri Zoran Zaev totesi aloitteen saaneen taakseen ”huomattavan enemmistön”, vaikka äänestysaktiivisuus jäi vain 36,9 prosenttiin.
Nimenmuutoksen Pohjois-Makedoniaksi on toivottu ratkaisevan vuosikymmeniä jatkuneen kiistan Kreikan kanssa, joka on tähän mennessä estänyt veto-oikeudellaan Makedonian jäsenyysneuvottelut. Kreikan mukaan Makedonia-nimi kuuluu Pohjois-Kreikassa sijaitsevalle maakunnalle.
Ulkopuolisten tarkkailijoiden mukaan Makedoniaan kohdistettiin järjestäytynyt verkkokampanja, jonka tavoitteena oli äänestysaktiivisuuden laskeminen. Kööpenhaminassa päämajaansa pitävä Transatlantic Commission on Election Integrity (TCEI) kertoi havainneensa epätavallista toimintaa sosiaalisessa mediassa juuri vaalien alla.
Automaattisten Twitter-bottien määrä ja aktiivisuus lisääntyivät vaalikampanjan aikana ja erityisesti äänestystä edeltäneen viikon aikana. Radio Free Europen mukaan botit levittivät materiaalia, jolla kannatettiin Makedonian opposition esittämää vaaliboikottia.
Venäjä halusi kaataa kansanäänestyksen
Verkkotoiminta oli hyvin samankaltaisia kuin muissa viime vuosina pidetyissä vaaleissa, joissa tulokseen on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi valeuutisia levittämällä. Vaalitarkkailijoiden mukaan nettivaikuttamista on rahoitettu salaa ainakin Makedoniasta ja Kreikasta käsin.
Kansanäänestyksen kaatumisen on arvioitu olleen myös Venäjän ulkopoliittisena tavoitteena.
– Venäjä haluaa epätoivoisesti kaataa nimenmuutoksen. Se tarkoittaisi, että Makedonian tie EU:hun ja Natoon olisi jatkossakin suljettu. Tilanteen jumiutuminen vaikeuttaisi myös muuta edistystä Balkanilla, kuten Serbian ja Kosovon välisen sovun löytämistä, Yhdysvaltain entinen Nato-lähettiläs Kurt Volker kirjoitti Foreign Policy -lehdessä perjantaina.