Yhdysvaltain presidentin tuoreissa väitteissä Naton hyödyttömyydestä ei ole oikeastaan mitään uutta. On tunnettua, että Donald Trump on pitänyt Natoa taakkana ja ongelmana Yhdysvalloille jo 1980-luvulta lähtien, liettualaistutkija Tomas Jermalavičius muistuttaa virolaiselle Postimees-lehdelle antamassaan haastattelussa.
– Nato miellyttää Trumpia silloin, kun se on hänen ylistämisensä foorumi, jossa hän saa kerskailla voimallaan, vaikutusvallallaan sekä kyvyllään rangaista ja pakottaa kaikki tekemään, kuten hän haluaa. Heti kun hän joutuu ahtaalle ja tarvitsee syntipukkia, kuten nyt sodassa Irania vastaan, hän palaa vanhaan Nato-kriittiseen retoriikkaansa, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen (ICDS) tutkimusjohtajana toimiva Jermalavičius toteaa.
Vaikka Trump jälleen kerran uhkaa vetää Yhdysvallat pois Natosta, se ei tosiasiassa ole mahdollista ilman kongressin hyväksyntää. Vuonna 2023 säädetyn lain mukaan puolustusliitosta irtautuminen edellyttäisi, että kaksi kolmasosaa USA:n senaattoreista antaisi ratkaisulle tukensa.
Vaikka kynnys Natosta eroamiseen on oikeudellisesti korkea, on kuitenkin pidettävä mielessä, että Trumpin sitoutuminen liittokunnan yhteiseen puolustukseen ei ilmeisesti ole ehdotonta, vaan tilannekohtaista. Suosimiaan liittolaisia hän olisi kenties valmis puolustamaan, mutta on Jermalavičiusin mukaan todennäköisesti myös sellaisia jäsenmaita, joiden puolustamisesta hän kieltäytyisi.
Euroopan kannalta johtopäätös on hänen mukaansa selvä: meidän on itse kannettava ensisijainen vastuu omasta puolustuksestamme ja varustauduttava mahdollisimman nopeasti aggressiivisen Venäjän uhkaa vastaan.
– Yhtenäisyyttä on ylläpidettävä ja täytettävä kiireellisesti ne aukot, jotka amerikkalaisten vetäytyminen jättää, vaikka se kestää vuosia, Jermalavičius painottaa.
Naton seuraava huippukokous on määrä järjestää heinäkuun alussa Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Vaikka siihen on enää kolme kuukautta, on hänen mukaansa hyvin vaikea ennustaa, mitä siellä voisi tapahtua.
– Se riippuu siitä, missä silloin ollaan Iranin sodan ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan suhteen. Ei ole oikeastaan edes varmuutta siitä, että tätä huippukokousta ylipäätään järjestetään. Aikahorisontti, jossa mitään voidaan ennustaa tai olettaa, on kaventunut hyvin pieneksi, hän sanoo.
– Siitä saattaisi tulla hyvin kireä huippukokous, jossa liittolaisten olisi vaikea säilyttää yhtenäisyyttään pöydän ääressä. Nykytilanteessa olisi ehkä suoraan sanoen viisainta jättää se järjestämättä, hän toteaa.
Nato-maiden johtajat kokoontuivat aiemmin huippukokouksiin kahden vuoden välein, mutta vuodesta 2021 kokouksia on ollut vuosittain. Tätä taustaa vasten kesän 2026 huippukokouksen siirtämiseen ei edes sisältyisi kovin suurta dramatiikkaa.
– On runsaasti käytännön asioita, joita erityisesti eurooppalaisten liittolaisten on hoidettava. Tämä seremonia ja kokoontuminen ei ole tällä hetkellä niin tärkeää, Jermalavičius tiivistää.