Suomen jäsenyys Natossa osui ajankohtaan, jolloin liittokunta käy läpi perustavanlaatuista muutosta.
– Jäsenyytemme on osa tätä muutosta, joka käynnistyi Venäjän hyökkäyssodan myötä ja jatkuu nyt liittokunnan etsiessä uudenlaista transatlanttista tasapainoa. Sota Ukrainassa ohjasi Naton takaisin juurilleen, pelote ja puolustus palautettiin toiminnan keskiöön, toteaa Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa Maanpuolustus-lehden kirjoituksessa.
Suomesta tuli Naton jäsen keväällä 2023.
– Kun Nato 1.0 oli kylmän sodan kollektiivinen puolustuksen järjestö, oli Nato 2.0 poliittisempi laajentumiseen, kumppanuuksiin ja kriisinhallintaan panostava liittokunta. Nato 3.0 on jälleen kollektiivisen puolustuksen toimeenpanija, mutta samalla olemme jo matkalla kohti Nato 4.0:aa, jossa päävastuu maanosamme konventionaalisesta puolustuksesta on eurooppalaisten vastuulla, Asunmaa kirjoittaa.
Käynnissä oleva merkittävä muutos vaatii kuitenkin aikaa, rahaa ja vahvaa poliittista tahtoa. Valmista mallia ei Asunmaan mukaan ole olemassa. Niin Helsingissä kuin muissakin Nato-pääkaupungeissa pohditaan parhaillaan, kuinka Euroopan puolustus tulisi jatkossa järjestää Yhdysvaltain panostuksen vähentyessä.
– Haagin huippukokouksessa sovittu puolustusmenojen merkittävä korottaminen tarjoaa taloudellisen perustan muutokselle, mutta se ei yksin riitä. Tärkeää on, että taakansiirto eurooppalaisille tapahtuu suunnitelmallisesti yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, jotta vältetään minkäänlaisen suorituskyky- tai pelotevajeen syntyminen.
– On tärkeää, että myös Suomen ääni kuuluu tässä prosessissa. Meitä ollaan myös valmiita kuulemaan, sillä vahvan puolustuskykymme ja kokonaisturvallisuusmallimme ansiosta olemme turvallisuuden tuottaja. Eurooppalaisemmassa liittokunnassa tarvitaan suomalaista ajattelumallia kustannustehokkaasta ja resilientistä tavasta järjestää puolustus.
Keskeinen elementti eurooppalaisemmassa Natossa on peloteajattelun vahvistaminen.
– Vuoden 2022 jälkeen Nato on vahvistanut määrätietoisesti puolustustaan. Sen rinnalla on välttämätöntä kehittää myös pelotetta, jotta vältämme joutumisen tilanteeseen, jossa puolustuskykyämme testattaisiin. Pelotteen luomisessa ei ole kyse vastustajan provosoinnista tai vastuuttomasta eskalaatiosta. Pelotteen tehtävänä on ylläpitää status quo ja osoittaa vastustajalle, ettei se kykene saavuttamaan tavoitteitaan ja ei-toivotusta käytöksestä syntyy hintalappu, Asunmaa kertoo.
Aiempaa vaativammat suorituskykyvaatimukset
Eurooppalaisempi Nato tarvitsee Piritta Asunmaan mukaan uusia suorituskykyjä. Yhdysvaltain globaaliin toimintaan luotuja sotilaallisia kykyjä ei ole tarpeen korvata täysimääräisesti liittokunnan keskittyessä oman alueensa puolustukseen.
– Taakansiirto Yhdysvalloilta Euroopalle asettaa siitä huolimatta uusia, aiempaa vaativampia suorituskykyvaatimuksia. Ne koskevat niin satelliittitiedustelua kuin komento- ja johtamisjärjestelmiä, pitkän kantaman iskukykyä, ilma- ja ohjuspuolustusta kuin ilmatankkausta ja strategista ilmakuljetusta. Lista on pitkä, ja juuri siksi on tärkeää, että taakansiirto liittokunnassa tapahtuisi suunnitelmallisesti.
Eurooppalaisemman liittokunnan suorituskykyvaatimukset ja nousevat puolustusmenot tarjoavat samalla uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ja eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle, mutta myös yrityksille, jotka eivät ole välttämättä aiemmin toimineet puolustussektorilla.
– Uusien innovaation hyödyntäminen on välttämättömyys, mikä on keskeinen opetus Ukrainan sodasta. Eurooppalaisen puolustusteollisen pohjan vahvistaminen on ennakkoedellytys eurooppalaisemmalle Natolle, ja tässä Euroopan unionin rooli on keskeinen. Uusia transatlanttisia muureja ei kaivata, mutta eurooppalaisempi Nato ei voi rakentua yksinomaan yhdysvaltalaisen puolustusteollisuuden varaan. Natossa on myös käytävä keskustelua siitä, mitkä suorituskyvyt voisivat olla yhteiskäyttöisiä, Asunmaa toteaa.
Hän korostaa, että transatlanttisten suhteiden käynnissä oleva murros ei tarkoita, etteikö Nato vastaisi jatkossakin Euroopan kollektiivisen puolustuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta.
– Naton komento- ja joukkorakenne, puolustussuunnitteluprosessi, poliittinen päätöksentekokoneisto ja henkilöstö takaavat, että liittolaisten yhteistoimintakyky säilyy. Naton jäsenenä ja omalla aktiivisella toiminnallamme voimme varmistaa, että liittokunnan käynnissä oleva muutos huomioi turvallisuusympäristömme tarpeet ja puolustuskykymme vahvuudet. Naton muutos on mahdollisuus, johon meidän on tartuttava, sillä vahvempi Eurooppa vahvemmassa Natossa –Ankaran tulevan huippukokouksen keskeinen teema – vastaa Suomen tavoitteita.