Verkkouutiset

USA:n merijalkaväen koneita Nato-harjoituksessa Norjassa. NATO/Flickr.com

Nato-jäsenyys ei ole pelkkä ilmoitusasia – näin Suomen pitäisi nyt viestiä

Blogi

Kirjoittajan mukaan suomalaisten on aika nostaa katse omasta navastamme.
Lauri Tierala
Lauri Tierala
European Digital Media Observatoryn ohjelmajohtaja ja kokoomuksen ulkopoliittisen verkoston puheenjohtaja.

Suomi suorittaa turvallisuuspoliittista suunnanmuutostaan ripeään tahtiin lähes liikuttavassa yksimielisyydessä. Nekin puolueet, poliitikot ja diplomaatit, jotka ovat aiemmin suhtautuneet kriittisesti jopa harjoitusyhteistyön tiivistämiseen, ovat nyt hyväksymässä jäsenyyden puolustusliitossa – eräät jopa ottamassa siitä kunniaa itselleen taustakeskusteluissa. Valtiojohdon “tahdon” kuultaneen viimeistään reilun kahden viikon päästä.

Jäsenyys ei ole kuitenkaan vain Suomen oma ilmoitusasia. Se edellyttää yksimielisen hyväksynnän Naton nykyisiltä jäsenmailta parlamentteineen. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on todennut osuvasti, että “kukaan ei tule saattamaan Suomea Natoon, vaikka ovi on sepposen selällään. Sinne pitää haluta ja kampanjoida.

Kun Suomen oma kansallinen prosessi saadaan tältä erää päätökseensä, meidän on aika nostaa katse omasta navastamme. Ei riitä, että tiedämme, miten Suomi hyötyy Naton jäsenyydestä. Meidän on myös tiedettävä, miten voimme – yksin ja yhdessä Ruotsin kanssa – olla hyödyksi nykyisille jäsenmaille.

Puolustushallinnoilla niin Helsingissä, Washington DC:ssä kuin Brysselissä on esittämääni kysymykseen vähintään vastausaihiot. Se ei kuitenkaan riitä demokratioissa. Uusien jäsenmaiden ja niiden puolustamisen on oltava hyväksyttävä ratkaisu muun muassa kanadalaisille, ranskalaisille, italialaisille ja kroatialaisille äänestäjille.

Suomen Nato-jäsenyyteen kantaa ottaneiden turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden ylivoimainen enemmistö Yhdysvalloissa on suhtautunut asiaan hyvin myönteisesti. Tämä perustuu paitsi kiistattomiin faktoihin, myös hyvään pohjatyöhön, jota eri suomalaiset toimijat ovat jo pitkän aikaa tehneet.

Julkinen keskustelu ryöpsähtää kuitenkin valloilleen nykyisissä Naton jäsenmaissa vasta, kun Suomi tekee viralliset linjauksensa. Maissa, jossa ei ole samanlaista konsensushakuista keskustelukulttuuria kuin meillä, tullaan kuulemaan myös kiivaita vasta-argumentteja Suomen hyväksymiselle. Samalla meillä on hyvä ymmärtää poliittisen kulttuurin erot: ei pidä säikähtää, vaikka kuulisimme voimakastakin retoriikkaa.

Yhden ensimmäisistä kritiikeistä Suomen aikomuksille esitti ajatushautomo Carnegie Endowmentin ohjelmajohtaja Christopher S. Chivvis. Hänen keskeinen viestinsä oli, että Suomen ja Ruotsin hyväksyminen Natoon lisää USA:n sitoumuksia ja riskejä. Siksi ennen jäsenyytemme hyväksymistä Yhdysvaltain tulee varmistua, että suomalaiset ja ruotsalaiset ovat valmiita kantamaan kortensa yhteiseen kekoon: jakamaan velvoitteet ja tekemään tarvittaessa uhrauksia. Natonkaan jäsenyydestä ei voi poimia vain rusinoita.

Tietyt tahot Suomessa ovat suhtautuneet aiemmin suurella epäluulolla ajatukseen minkäänlaisesta meille kuuluvasta roolista esimerkiksi Viron puolustamisessa. Kansanedustajien on nyt käytävä periaatteellisen tason keskustelu Nato-Suomen osallistumisesta Baltian ilmavalvontaan sekä sotilaalliseen läsnäoloon Baltiassa ja Puolassa Naton Enhanced Forward Presence -ohjelman myötä. Petteri Orpon peräänkuuluttaman “Suomen-mallin” on oltava tältäkin osin selvä ja läpinäkyvä.

Suomella on hyvä maabrändi. Nato-hakemuksellemme on erinomaiset perusteet. Olemme ylläpitäneet asevelvollisuusjärjestelmän, investoineet viime vuodet omaan puolustukseemme ja kasvattaneet puolustusbudjettiamme. Maanpuolustustahto on korkea. Noudatamme maltillista ulkopolitiikkaa.

Olemme turvallisuuden tuottaja, emme kuluttaja tai vapaamatkustaja.

Tämä tarina on kerrottava vuoden 2022 aikana kaikille Nato-maille. Ei vain hallituksille ja puolustushallinnoille, vaan myös parlamenteille ja äänestäjille.

Kysymys on, onko Suomi valmistautunut tällaisen 30 maata kattavan viestintäkampanjan käynnistämiseen alkukesästä. Nettisivut rakennettu, keskusteluohjelmien vetäjät kartoitettu, lehtien etusivut varattu.

Jos ei, suosittelen ryhtymään toimeen.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS