Suomen talous on elänyt vahvaa nousukautta vasta viime syksystä lähtien, mutta talousennustajat ovat jo alkaneet varoitella riemujuhlan päättymisestä ensi vuonna.
Viimeksi tällä viikolla työeläkeyhtiö Ilmarinen ennusti kasvun jäävän ensi vuonna alle 1,5 prosenttiin. Kyseessä ei yhtiön mukaan ole taantuma, mutta kuitenkin niin merkittävä talouskasvun hidastuminen, että varsinaisen nousukauden voi katsoa toistaiseksi päättyneen.
Mahdollisia vaaratekijöitä Suomen talouskasvulle on syksyn mittaan esitetty talousennusteissa lukuisia. Maailmantaloutta uhkaavat kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka, Euroopassa epävarmuutta aiheuttavat Italia ja Brexit. Suomessa rakentaminen ja vienti hidastuvat, kustannukset nousevat ja työvoimapula uhkaa.
Maailmantalouden ja euroalueen kehitys vaarassa
Ennustajat näkevät kansainvälisessä talouskehityksessä suuria riskejä. Yhdysvaltojen rahapoliitikka kiristyy, ja kauppasota Kiinan kanssa kiihtyy. Myös Kiinan kasvunäkymät huolestuttavat, ja Suomen Pankki ennustaa näiden ongelmien heijastuvan kehittyviin maihin.
Euroopassa herättää suurta huolta Italian taloudenpito ja Britannian ero EU:sta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvelee euroalueen kasvun hidastuvan odotettua enemmän, jos sopimukseton Brexit toteutuu.
Finassiryhmä OP:n mielestä suurimmat riskit liittyvät kuitenkin kauppapolitiikkaan, jonka äkillinen kiristyminen voisi aiheuttaa maailmantalouteen jo ensi vuonna merkittävän rytmihäiriön.
Myös Pellervon taloustutkimus PTT pitää kauppasotaa maailmantalouden suurimpana riskina. Sen sijaan Palkansaajien tutkimuslaitos PT ei usko kauppasotaan, vaan arvelee tullien ainoastaan johtavan yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen, mikä hidastaisi ulkomaankaupan kasvua vain vähän.
Pankkikonserni Nordea puolestaan kiinnittää syyskuun ennusteessaan huomiota myös euroalueen rahapolitiikan kiristymiseen. Euroopan keskuspankki pysäyttää setelipainon jo tämän vuoden lopussa, ja nostaa ohjauskorkoa pankin arvion mukaan yhteensä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 loppuun mennessä
Danske Bankin arvion mukaan Suomen vienti kyllä hidastuu tänä vuonna, mutta maailmantalouden nousun mahdollinen päättyminen nousee pankin mielestä keskeiseksi kysymykseksi Suomelle vasta keskipitkällä tähtäimellä.
Valtionvarainministeriö ei usko nykyisillä muutoksilla kansainvälisessä kauppapolitiikassa olevan suoraa merkittävää vaikutusta Suomeen. Kuitenkin jo pelkkä kauppasodan uhka voi ministeriön mielestä vähentää luottamusta talouskasvun jatkumiseen, mikä voisi vaikuttaa suomalaisten investointitavaroiden vientiin.
Kotimaassa rakentaminen hidastuu
Kotimaisista kasvun hiipumista ennakoivista tekijöistä ennustajat mainitsevat erityisesti rakennuslupien kääntymisen laskuun tämän vuoden aikana.
Rakennuslupien kuutiomäärä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt kesä-elokuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Asuinkerrostalojen lupakuutiomäärä väheni 12,3 prosenttia.
Suomen Pankin mukaan rakennusalan indikaattorit ennakoivat melko tarkasti tulevia kokonaistuotannon suhdanteita. Rakennusinvestointien osuus koko talouden investoinneista oli viime vuonna lähes 60 prosenttia. Ilmarinen ennustaakin kokonaisinvestointien supistuvan ensi vuonna yhden prosentin.
Valtionvarainministeriö pitää rakennusinvestointien supistumista merkittävimpänä yksittäinen talouskasvua hidastavana tekijänä. Ministeriö muistuttaa lisäksi, että teollisuusyritykset arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä vähentävänsä investointejaan yli kahdeksan prosenttia jo tänä vuonna.
PTT muistuttaa, että teollisuuden investointiaste on Suomessa matalammalla kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Nykyisellä investointirakenteella työn tuottavuuden kasvattaminen on tutkimuslaitoksen mukaan haastavaa ja aiheuttaa huolta lisäarvon tuottamisesta jo lähitulevaisuudessa.
Kilpailukyky koetuksella
Ennustajien mielestä Suomen viennin elpymisvaihe on jo takana. Viennin kasvun uskotaan jatkuvan vielä ensi vuonna, mutta esimerkiksi Etla huomauttaa, että vienti kasvaa lähinnä vain suurten laivatoimitusten tukemana.
Viime perjantaina Teknologiateollisuus kertoi alan yritysten uusien tilauksen kasvun pysähtyneen alkuvuoden jälkeen.
Nordea varoittaa, että vientinäkymiämme himmentävät korkeat sopimuspalkkakorotukset ja nousussa olevat palkkaliukumat yhdessä maailmantalouden kasvun hidastumisen kanssa.
PTT sen sijaan arvelee, että Suomen hintakilpailukyky paranee edelleen, sillä palkankorotukset ja inflaatio ovat yhä Suomessa pienemmät kuin kilpailijamaissa. Viennin kasvulle ei siis pitäisi PTT:n mukaan olla esteitä.
Valtionvarainministeriö kuitenkin arvioi inflaation nopeutuvan Suomessa, kun ansiotason nousu kiihtyy. Samalla yksityinen kulutus hidastuu edelleen, kun kuluttajahintojen nousu syö ostovoimaa ja säästäminen saattaa pitkästä aikaa alkaa lisääntyä, kuten PT ennustaa.
Työvoimapula rajoittaa kasvua
Yritykset arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton elokuisessa suhdannebarometrissa, että rekrytointivaikeudet ovat laaja kasvun este.
Myös Etla arvioi osaavan työvoiman saatavuuden hidastavan entistä selvemmin työllisyyden ja talouden kasvua. Nordea puolestaan varoittaa, että työvoiman löytymisestä muodostuu merkittävä este kasvulle jo ennakoitua aiemmin. OP on jo nostanut arviotaan palkkaliukumista ylöspäin.
Suomen Pankin mukaan rekrytointivaikeudet ovat suurimmat rakennusalalla, mutta Danske Bankin mukaan myös kauppa kärsii työvoiman puutteesta.
Työvoiman tarjonta on kuitenkin valtiovarainministeriön mielestä koko talouden tasolla riittävää, vaikka tietyissä ammattiryhmissä onkin työvoimakapeikkoja. Pulaa on erityisesti rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen ammattilaisista sekä informaatio-, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoista.
Lisäksi monella yrityksellä on ministeriön mukaan pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja joillakin myös kapasiteetista. Kasvun rajat alkavat tulla entistä selvemmin vastaan myös palvelutuotannossa.
Kasvu- ja rekrytointipuheista huolimatta valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä uskoo henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuisen barometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotuksissa on huippu jo ohitettu.
Suomen Yrittäjien mukaan pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia vaikeuttavat myös odotukset kustannusten lopputuotehintoja nopeammasta noususta. Lisäksi yli 45 prosenttia barometrin vastaajista kertoi luottopolitiikan kiristyneen edelleen.
Artkkelin lähteinä on käytetty artikkelissa mainittujen instituutioiden katsauksia ja ennusteita pääasiassa syyskuulta. Seuraavissa loppuvuoden ennusteissa saattaa olla vieläkin synkempi sävy.
Lue myös:
Ilmarinen ennustaa nousukauden päättyvän
Teknologiateollisuuden uusien tilausten kasvu lopahtanut