Suomalaiset yritysjohtajat arvioivat Suomen heikkouksiksi investoinneista kilpailtaessa muun muassa kotimarkkinoiden pienen koon, verotuksen tason, kuljetuskustannukset, työmarkkinoiden käytännöt ja työperäisen maahanmuuton sujuvuuden, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) yritysjohtajakyselystä.
Eva kysyi keskisuurten ja suurten yritysten ylimmiltä johtajilta yhteensä 32 tekijän kohdalla, ovatko ne heikkouksia, vahvuuksia vai jotain siltä väliltä kilpailtaessa investoinneista Suomeen.
Suomen kotimarkkinoiden koon arvioi heikkoudeksi 89 prosenttia yritysjohtajista. Toisena listalla on verotus, jota 81 prosenttia pitää heikkoutena. Kuljetuskustannukset ovat heikkous 77 prosentin mielestä, työmarkkinoiden käytännöt 76 prosentin mielestä ja 73 prosenttia arvioi työperäisen maahanmuuton sujuvuuden heikkoudeksi.
Selkeinä Suomen vahvuuksina investointien näkökulmasta yritysjohtajat pitävät Nato-jäsenyyttä (93 prosenttia), yhteiskunnan yleistä vakautta (93 prosenttia), teknologista osaamistasoa (90 prosenttia), yhteiskunnan turvallisuustilannetta (87 prosenttia) ja koulutustasoa (83 prosenttia).
Yritysjohtajakyselyn tarkoitus oli selvittää, miksi Suomi on jäänyt kilpailijamaitaan jälkeen tuotannollisissa investoinneissa ja mihin tekijöihin yritysjohtajien mielestä pitäisi kiinnittää huomio, jotta investointien suunta saataisiin Suomessa kääntymään.
Yritysjohtajakyselyn ohella Eva selvitti myös, miten aineelliset tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa kehittyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana suhteessa kilpailijamaihin.
Etlan tutkimusneuvonantajan, taloustieteen tohtori Petri Rouvisen sekä tutkija Mika Pajarisen laatiman analyysin mukaan Suomi on koko 2000-luvun ajan jäänyt Ruotsia jälkeen aineellisissa tuotannollisissa investoinneissa ja siten myös pääomakannassa.
– Aineelliset tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat olleet kroonisesti järkyttävän heikolla tasolla verrattuna Ruotsiin koko 2000-luvun ajan. Myös ero Saksaan on huomattavan suuri. Yritysten investointihalukkuutta kartoittavat kyselyt viittaavat siihen, ettei Suomen suhteellinen asema ole muuttumassa ainakaan lähitulevaisuudessa, toteaa Rouvinen.
Yritysjohtajakyselyyn vastasi yhteensä 197 yritysjohtajaa, jotka edustavat Manner-Suomessa toimivien keskisuurten ja suurten yritysten ylimpiä johtajia. Tiedot keräsi Etlatieto Oy 29.5.–26.6.2023. Kyselyn kohdejoukkona olivat vähintään sata henkilöä Suomessa työllistävät yritykset, joiden liikevaihto oli vähintään 10 miljoonaa euroa.
