Keskustan mielestä jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Linjaus tai lupaus sisältyy puolueen maanantaina julkistamaan aluevaaliohjelmaan.
Äänestäjän silmissä saattaa syttyä mielikuva kotoisasta, pikku rakennuksesta, joka kylän raitilla toivottaa lämpimästi tervetulleeksi sen asukkaat vauvasta vaariin milloin missäkin vaivassa. Ajatella, keskusta sentään haluaa pitää nämä seinät pystyssä!
Mielikuva on väärä.
– Se on väljästi muotoiltu, ja hyvä niin, kommentoi Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen Verkkouutisille keskustan aluevaaliohjelmaan sisältyvää linjausta.
Myllärinen on oikeassa. Kun pintaa raaputtaa, keskustan linjaus muuttuu entistä monitulkinteisemmaksi. (Ja hyvä niin!)
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko täsmensi jo itse maanantaina soteasema-linjausta niin, että jokaisessa kunnassa tulisi olla saatavilla lääkäripalveluja. Niiden mittakaavasta voitaisiin päättää kuitenkin alueellisesti ja paikallisesti.
Viimeinen lause kannattaa pitää mielessä. Kuten sekin, että Saarikko korosti digipalvelujen mahdollisuuksia lääkäripulan helpottamisessa. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ehti jo epäillä Twitterissä, miten asemille saadaan houkuteltua lääkäreitä.
Joka kuntaan ei nouse terveyskeskusta
Tehdään perusasiat selviksi. Keskusta ei lupaa jokaiseen kuntaan terveyskeskusta. Eikä sellaista tarvitse olla joka kunnassa nytkään, ellei kunta järjestä itse sosiaali- ja terveyspalveluita. Silloin lainsäädäntö velvoittaa terveyskeskuksen olemassa oloon.
Jos taas sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirretty kuntayhtymälle tai vastuukunnalle, tällöin eri kuntien alueella voi olla jo nykyisellään eriasteisia palvelupisteitä: isompia sote-keskuksia, palvelutarjonnaltaan rajallisempia sote-asemia tai tätäkin pienempiä sote-pisteitä.
Erilaisten digi- ja etäpalvelujen hyödyntäminen enenevässä määrin on jo nykyisellään eri puolilla Suomea arkipäivää. Jos kunnassa on sosiaali- ja terveysasema, tämä voi tarkoittaa myös sieltä saatavia osa-aikaisia palveluja. Sitä, että lääkäri ei ole tavattavissa joka päivä.
Kokoomus maalitauluna
Keskusta haluaa tehdä aluevaaleista linjavaalin ”lähipalveluiden ja keskittämisen välillä”. Päävastustajia ovat keskittäminen ja kokoomus.
Faktoilla kiistelyn sijaan on helppo pelata tunteita herättävillä mielikuvilla ja kääntää uhka toiseen porvaripuolueeseen, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen ”keskittämisestä” ei uskalleta todellisuudessa keskustella.
Vaikka sanan voisi kuvitella istuvan loogisesti hallituksen itse ajamaan uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu halutaan isommille hartioille.
Vaalikampanjoiden käynnistyessä ei pidä myöskään lietsoa ylitseampuvia mielikuvia sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen paranemisesta. Ainakaan perinteisessä mielessä.
Kuntaliiton Tarja Myllärisen mukaan uusi sote-uudistus merkitsee väistämättä sitä, sote-palveluverkko käytännössä harvenee.
– Hyvinvointialueiden rahoitus tulee väistämättä vaatimaan muutoksia palvelurakenteessa ja tavoissa järjestää sote-palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluverkon harventamista. Eikä kyse ole vain siitä, että fyysiset palvelut vähenevät haja-asutusalueiden syrjäseuduilla, vaan sama kehitys koskee myös sote-palvelujen järjestämistä kaupunkien sisällä.
Myllärinen korostaa, ettei pidä myöskään ”hirttäytyä siihen, että jokaisessa paikassa pitäisi olla samanlainen, rajallinen palvelutarjonta”:
– Pienet yksiköt ovat hyvin haavoittuvaisia ja niistä on pyritty pääsemään eroon. Tämä on palveluiden laadun ja saatavuuden kannalta hyvä asia.
Kirjoittaja on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.