Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ottaa verkkosivuillaan puheeksi hallituksen tavoitteen, joilla on tarkoitus vahvistaa maan työllisyyttä 100 000 työllisellä.
– Se on kova tavoite ja jos siinä onnistumme, niin se merkittävällä tavalla vahvistaa julkista talouttamme. Vaikka työllisyys laskee tänä vuonna, niin ensi vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena työllisyys vahvistuu. Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu, joka on lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää, Timo Heinonen kirjoittaa.
Kahtena tulevana vuonna työllisyyden kasvu on varsin vahvaa ja laaja-alaista. Tuotannon kasvun lisäksi sitä tukevat Heinosen mukaan hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan vuonna 2024. Vuonna 2026 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on ennusteiden mukaan 74,5 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.
Valtiovarainministeriö (VM) kirjoittaa katsauksessaan, että ”julkinen talous koheni vuonna 2022 hetkellisesti mutta heikkeni tämän jälkeen uudelleen. Julkisen talouden alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bkt:hen eli reilu 7 miljardia euroa vuonna 2023. Koska talouden tilanne on heikentynyt, ei tänä vuonna ole odotettavissa merkittävää verotulojen kasvua. Sen sijaan julkisen talouden menot kasvavat nopeasti. Alijäämä heikkenee edelleen 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024.”
– Muun muassa tämän tiedon valossa hallitus päätti osana vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaa toimista, joiden on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla, Heinonen toteaa.
Heinonen huomauttaa, että ilman lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.
– Hallituksen kehysriihessä päättämien lisätoimien (kuusi miljardia) vaikutus on huomioitu nyt julkaistussa talousennusteessa. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämän arvioidaan olevan alle kaksi prosenttia suhteessa bkt:hen.
Hän muistuttaa, että hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla.
– Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua, Heinonen kirjoittaa.