Juuri ennen itärajan sulkua Venäjän vastaiselle rajalle kohdistui enemmän turvapaikanhakijoiden luomaa painetta kuin Venäjän edellisen rajan vaikuttamisoperaation kiivaimpina hetkinä loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016, ilmenee Verkkouutisten Rajavartiolaitokselta saamista tiedoista.
Marraskuussa 2023 itärajan kautta tulleet henkilöt jättivät Rajavartiolaitoksen mukaan 851 turvapaikkahakemusta. Vuosien 2015–2016 aikana eniten painetta itärajalle syntyi helmikuussa 2016, jolloin itärajan kautta turvapaikkaa haki 599 henkilöä.
Joulukuussa 2023 turvapaikkaa itärajan kautta haki yhteensä 314 ihmistä. Raja suljettiin täysin 15. joulukuuta 2023. Vielä lokakuussa määrä oli vain 35 hakemusta.
Normaalikuukausina itärajan kautta turvapaikkaa haki vain muutamia ihmisiä kuukaudessa.
Rajavartiolaitoksen tilastossa on mukana henkilöt, jotka jättivät turvapaikkahakemuksen joko poliisille, tullille tai rajaviranomaiselle. Luvuissa ovat mukana niin rajanylityspaikkojen kautta tulleet kuin maastorajan ylittäneet.
Rajanylityspaikkojen sulkemisen jälkeen Venäjän kautta Suomeen on tullut kuukausittain vain yksittäisiä maastossa rajan ylittäneitä turvapaikanhakijoita. Rajavartiolaitos korostaa, että luvut ovat suuntaa antavia.
Itäraja on nyt ollut kiinni yli kaksi ja puoli vuotta
Ensimmäiset viitteet välineellistetystä maahantulosta tulivat julkisuuteen 12. marraskuuta 2023. Silloin Rajavartiolaitos julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Kaakkois-Suomen rajalle oli kyseisen vuoden elokuun alusta alkaen saapunut tavallista enemmän turvapaikkaa hakeneita henkilöitä puutteellisin matkustusasiakirjoin.
– Aiemmin Venäjän viranomaiset eivät ole sallineet matkustamista Venäjältä Suomen rajanylityspaikoille, mikäli matkustajalla ei ole ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja, tiedotteessa todettiin.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kirjoitti samana päivänä viestipalvelu X:ssä, että viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti.
– Olemme varautuneet ja toimimme tilanteen edellyttämällä tavalla. Hallituksella on hallitusohjelmankin mukaan valmius tarvittaessa käyttää kaikkia lainsäädännön toimivaltuuksia rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Rantanen kirjoitti.
Pian tehtiin ensimmäinen päätös itärajan sulkemisesta. Valtioneuvosto päätti sulkea Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat 18.11. alkaen. Viimeisenä suljettiin Raja-Joosepin ylityspaikka, josta kulku päättyi 30.11.
Rajan täyssulku oli voimassa kaksi viikkoa. 14. joulukuuta alkaen Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avattiin kansainvälisen suojelun hakemiselle.
Koko itäraja suljettiin kuitenkin uudelleen heti perjantaina 15 joulukuuta. Sisäministeriön tiedotteen mukaan välineellistetty maahantulo oli jatkunut välittömästi rajan auettua.
Siitä saakka koko itäraja on ollut suljettu henkilöliikenteeltä. Uusia yrityksiä avata ylityspaikkoja ei ole tehty.
Käytännössä rajan sulku on tarkoittanut sitä, että kaikki viralliset rajanylityspaikat on suljettu ihmisiltä riippumatta tarkoituksesta. Rajanylityspaikat eivät ole ottaneet ketään vastaan.
Myös vastikään vuodeksi jatkoa saanut rajaturvallisuuslaki on suunnattu Venäjän hybridivaikuttamista vastaan.
Ainoastaan tavaraliikenne on kulkenut suoraan Suomen ja Venäjän välillä – sekin vain raiteilla ja yhdestä kohdasta, Vainikkalan rautatieliikenteen rajanylityspaikalta.
