Suomi on hyvin varautunut erityyppisiin järjestelmän poikkeustilanteisiin, kertoo sähköyhtiö Vattenfall.
Varautumisen ytimessä on kerroksellisuus.
Globaalin turvallisuusympäristön muutos ja etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet myös Suomessa keskusteluun tahalliset häiriöyritykset kriittiseen infrastruktuuriin.
– Sähköjärjestelmän kannalta fyysiset iskut, kuten droonit, muistuttavat luonnonilmiöiden aiheuttamia häiriöitä. Tällöin jokin osa sähköjärjestelmää on pois käytöstä, ja siihen voidaan reagoida samaan tapaan kuin vaikkapa myrskytuhoihin. Drooni-iskun kaltainen yksittäinen häiriö ei siis kaada koko sähköjärjestelmää, Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos sanoo tiedotteessa.
– Suomalaisen varautumisen avainsana on kerroksellisuus. Yksittäisen tapahtuman seuraukset pyritään aina rajaamaan.
Ensimmäinen kerros on reagointi paikalliseen häiriötilanteeseen. Tällöin suojausjärjestelmät irrottavat vikaantuneen osan verkosta, jotta muu järjestelmä pysyy vakaana.
Jos vaurio on laajempi, varautumisen “seuraavat kerrokset” tulevat käyttöön: lisäreservejä aktivoidaan ja voidaan turvautua myös varavoimaan. Reserviä hankitaan jatkuvasti markkinaehtoisesti ja sitä voidaan tuottaa monella eri tavalla. Varavoimaa puolestaan pidetään valmiudessa ja koekäytetään toimintavarmuuden varmistamiseksi.
– Viimeinen kerros on hallittu kulutuksen irtikytkentä eli kiertävät sähkökatkot. Sillä pyritään estämään koko järjestelmän kaatuminen. Kiertävät katkot olisivat noin kahden tunnin mittaisia ja niitä kierrätetään alueiden välillä, jotta vältetään koko Suomen laajuinen pidempi sähköttömyys
Tyypillisiä perinteisiä häiriölähteitä ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, tekniset viat tuotannossa tai siirtoyhteyksissä sekä häiriöt rajasiirroissa.
Lindroosin mukaan kaikista hankalimmat uhat sähköjärjestelmälle liittyvät sähkömarkkinoiden haavoittuvuuksiin.
Esimerkiksi tammikuussa 2024 inhimillinen virhe laski sähkön hinnan miinukselle. Tuloksena järjestelmän tasapaino heilui kulutuksen kasvaessa äkkiä roimasti, kun sähköä käyttämällä ansaitsi rahaa.
– Kehittämisen tarpeita siis löytyy, mutta suomalaiset voivat olla luottavaisin mielin, sanoo Lindroos.