Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä hieman nopeammin kuin EU:ssa ja euroalueella keskimäärin, ilmenee Eurostatin keskiviikkona julkaisemista luvuista.
Suomen julkisyhteisöjen velka oli kesäkuun lopussa 90,2 prosenttia BKT:stä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa velkasuhde oli 89,5 prosenttia.
Suomen velkasuhde kasvoi siis kolmessa kuukaudessa 0,7 prosenttiyksikköä. Suomen velkasuhde on EU-maiden seitsemänneksi korkein.
Eniten velkaantuivat Puola (+3,0 prosenttiyksikön nousu), Portugali (+2,1), Latvia (+1,9), Liettua (+1,6) ja Ranska (+1,4).
Suurimmat velkasuhteen laskut kirjattiin Kyproksella (-3,0 prosenttiyksikköä), Kreikassa (-2,7) ja Unkarissa (-2,0).
Koko EU- ja euroalueella keskimääräinen velkasuhde nousi samaan aikaan 0,4 prosenttiyksikköä. EU:n keskimääräinen velkasuhde oli kesäkuun lopussa 82,9 prosenttia ja euroalueen 88,8 prosenttia.
Kesäkuun lopussa suurin velkasuhde oli Kreikassa 140,8 prosenttia sekä Italiassa 139,9 prosenttia. Suomen edellä olivat myös Ranska, Espanja, Belgia ja Portugali.
Pienin velkasuhde oli Virossa 26,1 prosenttia.
Myös vuodentakaisesta Suomen velkasuhde on noussut EU:n keskimääräistä vauhtia nopeammin. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä velkaa oli 88,3 prosenttia BKT:stä, joten nousua kertyi vuodessa 1,9 prosenttiyksikköä.
Suomi ei kuitenkaan velkaannu enää EU-maiden kärkitahtiin, kuten vielä kaksi vuotta sitten.
Viimeisen vuoden aikana nopeimmin on velkaantunut Puola, jossa julkinen velkasuhde suhteessa BKT:hen on kasvanut 6,7 prosenttiyksikköä. Kreikassa puolestaan velkasuhde on laskenut vuodessa 11,2 prosenttia.
Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli vuonna 2025 yhteensä 10,7 miljardia euroa eli 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijäämä pieneni 1,5 miljardilla eurolla edellisvuodesta, mutta ylitti edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin viitearvon.