Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin pitkittyminen tuo mukanaan haasteita myös Suomen turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. Puolustusliiton jäsenyyden myötä uudet neuvottelupöydät avautuivat Suomelle ja maan integroiminen osaksi puolustusliittoa sekä puolustusjärjestelmää on alkanut. Johtava tutkija Matti Pesu Suomen ulkopoliittisesta instituutista, FIIA, selventää Ruotsin ratifioinnin vaikutuksia Suomeen.
– Kaikki riippuu siitä, kuinka kauan pitkittyminen kestää. Mikäli puhutaan viikoista tai joistain kuukausista, vaikutukset eivät kovin merkittäviä ole. Mitä pidemmälle tilanne pitkittyy, sitä suuremmat sen käytännönvaikutukset tulevat olemaan, Pesu kertoo Verkkouutisille.
Pesu muistuttaa, että Suomi tarvitsee Ruotsia jo sijaintinsa puolesta. Sotilaallinen vahvistaminen sekä puolustuksellinen valmius ja niihin liittyvä yhteistyö ulottuu kauas. Suomen puolustuspolitiikkaa on vaikea suunnitella, mikäli Ruotsi ei ole neuvotteluissa mukana.
– Tulisi keksiä keinoja, joilla Ruotsi implementoidaan osaksi puolustuspolitiikkaa, mikäli Ruotsi ei ole samassa puolustusliitossa, Pesu kertoo.
Naton seuraava huippukokous järjestetään Liettuan Vilnassa heinäkuussa. Mikäli ratifioinnin tila ei viimeistään tuossa kokouksessa ratkea, on vaikea arvioida millaisia vaikutuksia sillä on etenkin Ruotsin osalta. Suomi toimi veturina Natokeskustelussa ja maiden ratifioinnit pyrittiin toteuttamaan samanaikaisesti. Tutkijan mukaan keskustelussa ei ainakaan vielä ole nähtävillä ajatuksia petoksesta.
– Julkisessa keskustelussa ei ainakaan vielä ole ollut nähtävillä puhetta petoksesta tai muuta Suomen panettelua. Tähän saatetaan kuitenkin palata, etenkin jos ratifiointiprosessi viivästyy merkittävästi. Täytyy muistaa, että Ruotsissa on psykologiset ja tunteelliset elementit läsnä, Pesu kertoo.
Ruotsi Natomaiden ympäröimänä
Suomen jäsenyys vahvistaa myös Ruotsin puolustuksellista asemaa pelkästään jo geopoliittisista syistä. Ruotsi on täysin Nato.-maiden ympäröimänä. Suomi toimii myös maan puskurina ja on myös enemmän riippuvainen Ruotsista.
– Suomi joutuu kuitenkin aina miettimään Ruotsi-kysymyksen, Matti Pesu sanoo.
Ruotsin rooli Nato-maiden joukossa herättää myös kysymyksiä. Svenska dagbladet -lehti uutisoi alkuviikosta ratifioinnin keston vaikutuksista. Millaisia vastuualueita maa tulisi Natossa ottamaan on vaikea arvioida, sillä Ruotsilla ei ole oikeutta osallistua täysivaltaisesti keskusteluun Naton sisällä. Ruotsi ei ole integroitunut Naton hallintorakenteisiin tai tiedonvaihtoon. Itämeren ja Pohjois-Euroopan puolustuksellisissa kysymyksissä Ruotsilla on kuitenkin tärkeä rooli jäsenyysstatuksesta riippumatta.
– Ruotsin rooli pohjoiseurooppalaisena Nato-maana voi olla toimiminen puolustuksellisena hubina tai keskuksena. Ruotsin aluetta ja infraa voidaan hyödyntää Nato-operaatiohin Pohjois-Euroopan reunavaltioissa, jotka ovat geo- ja turvallisuuspoliittisesti hauraammassa asemassa, Pesu kertoo.
On kuitenkin hänen mukaansa Suomen etu, että Ruotsia ajatellaan Nato-maana, sillä puolustuksellinen yhteistyö ulottuu pitkälle.