Kansainvälinen rikollisorganisaatio yritti järjestää yli 40 henkilön laittoman maahantulon Suomeen joulukuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana. Tapaus ei ole tavanomainen ihmissalakuljetusjuttu: kaikki kuljetetut olivat jo hakeneet turvapaikkaa Latviassa. Sieltä heidät järjestettiin edelleen Suomen kautta muualle Euroopan unionin alueelle.
Esitutkinnan mukaan operaatio toimi kahdessa vaiheessa. Marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 alun välillä henkilöitä kuljetettiin Riian lentoasemalta Suomeen Air Balticin reittilennoilla – yhteensä 21 henkilöä 14 eri lennolla.
Tammikuun 24. päivä 2026 alkaen toimintamalli muuttui: henkilöitä siirrettiin junalla Latviasta Tallinnaan ja sieltä matkustaja-aluksilla Helsinkiin. Tätä reittiä käytettiin vähintään 25 henkilön kohdalla.
Tutkinnanjohtaja, yliluutnantti Tommi Lehtonen Rajavartiolaitokselta kertoo Verkkouutisille, että kyseessä on niin sanottu pohjoinen reitti, joka on havaittu jo aiemmin. Kyse ei siis ole yksittäisestä, kertaluonteisesta operaatiosta vaan tunnetusta väylästä, jota rikollisorganisaatiot ovat hyödyntäneet toistuvasti.
Osa Suomeen päässeistä jatkoi matkaansa Haaparannan kautta Ruotsiin. Sekä kuljetetut henkilöt että epäillyn rikollisorganisaation jäsenet ovat lähtöisin Itä-Afrikasta. Yksi epäilty on ollut tutkinnan aikana vangittuna, ja hänen osaltaan asia etenee syyteharkintaan.
Miksi laivareitti syrjäytti lentoreitin
Reitin vaihtuminen tammikuussa lennoista laivamatkoihin ei ollut sattumaa.
— Valvonta lentoasemalla sekä lähtömaassa että kohdemaassa tehostui, jonka vuoksi liikenne siirtyi laivaliikenteeseen, Lehtonen sanoo.
Hän huomauttaa, että laivareitti on rikollisorganisaatiolle riskialttiimpi:
— Laivaliikenteen käyttämisessä on suurempi kiinnijäämisriski, koska joudutaan ylittämään useamman maan raja ennen kohdemaahan pääsyä. Osa henkilöistä jäikin kiinni Tallinnan tai Helsingin satamissa.
Mitä Dublin-järjestelmän pitäisi tehdä
EU:n Dublin-asetus määrittää, mikä jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Lähtökohtaisesti siitä vastaa valtio, johon hakija on ensin saapunut ja rekisteröity.
Järjestelmän tarkoitus on estää se, että sama hakija liikkuu jäsenvaltiosta toiseen hakemuksensa ollessa vireillä. Rajavartiolaitoksen tutkima tapaus kuvaa juuri tätä: kymmeniä Latviassa rekisteröityjä turvapaikanhakijoita siirrettiin järjestäytyneesti pois vastuuvaltiosta kohti muita EU-maita.
Miksi tämä oli mahdollista? Lehtosen mukaan syy on yksinkertainen. Turvapaikkajärjestelmä ei rajoita hakijan liikkumista.
— Turvapaikanhakijat saavat liikkua vapaasti ja poistua vastaanottokeskuksesta, joten maasta poistuminen viranomaisten tietämättä on mahdollista, hän toteaa.
Dublin-järjestelmä ei siis kaadu valvonnan puutteeseen rajalla vaan siihen, ettei kukaan estä hakijaa lähtemästä ennen kuin hän ylittää rajan. Senkin jälkeen kiinnijääminen on sattumanvaraista.
Suurin osa palautettu Latviaan
Rajavartiolaitos on tehnyt asiassa yhteistyötä Latvian viranomaisten kanssa. Lehtonen ei ota kantaa siihen, onko tapaus noussut esiin EU-tason keskustelussa.
Dublin-järjestelmän toimivuudessa ja Latvian vastaanotto-olosuhteiden valvonnassa on joka tapauksessa ollut puutteita. Tapaus saattaa johtaa laajempaan tarkasteluun siitä, miten EU valvoo jäsenvaltioidensa turvapaikkajärjestelmiä.
Rajavartiolaitoksen tiedossa ei ole tarkkaa määrää, kuinka moni Latviasta saapuneista yli 40 henkilöstä on tällä hetkellä viranomaisten tiedossa. Tapausten käsittely on siirretty Maahanmuuttovirastolle.
Lehtosen mukaan suurin osa Suomeen saapuneista on palautettu takaisin Latviaan, josta he olivat alun perin hakeneet turvapaikkaa. Osa ehti kuitenkin jatkaa matkaansa Suomesta muualle Eurooppaan ennen kiinni jäämistä.