Yli neljännes suomalaisista kertoo klikanneensa sosiaalisessa mediassa epäilyttävää linkkiä, selviää OP-Pohjolan kyselytutkimuksesta. Epäilyttävää linkkiä on klikannut 28 prosenttia vastaajista.
Toiseksi yleisin kokemus on keskustelu somessa huijariksi epäillyn tahon kanssa. Näin kertoo tehneensä 14 prosenttia vastaajista. Kaikkiaan 57 prosenttia ei tunnista langenneensa yhteenkään kyselyssä mainituista huijausmuodoista.
– Huijarit saavuttavat somessa valtavan volyymin huijauksilleen. Somessa kannattaa muistaa olla riittävän epäilevä, jotta tunnistaa huijauksen. Epäilyttävä keskustelu kannattaa lopettaa eikä jatkaa eteenpäin linkistä, sanoo OP-Pohjolan petostorjunnan asiantuntija Adriana Jakimova tiedotteessa.
Keskustelun käyminen ja ohjaaminen huijarin palveluun linkin kautta ovat usein huijauksen ensimmäisiä vaiheita. Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoo antaneensa epäillylle huijarille yhteystietojaan.
Kolme prosenttia kertoo edenneensä vielä pidemmälle ja luovuttaneensa huijauksen yhteydessä tunnuksia tai maksutietoja tai siirtäneensä rahaa.
– Huijaus on monivaiheinen prosessi, jossa uhri pyritään saamaan hämmennyksiin ja näin ohjaamaan häntä eteenpäin huijauksessa. Huijauspolulla on kuitenkin monta vaihetta, jolloin uhri voi oivaltaa, että kyse on huijauksesta. Kannattaa siis miettiä ja kysyä tarvittaessa läheiseltä tai pankista, onko tämä normaalia toimintaa.
Nuorilla enemmän kokemuksia
Kyselyn mukaan nuoret ovat muita useammin klikanneet epäilyttävää mainosta somessa tai keskustelleet huijariksi epäilemänsä tahon kanssa.
Somehuijauksissa voidaan esimerkiksi luvata suuria sijoitustuottoja julkisuuden henkilön kasvoja hyödyntäen tai kalastella tietoja myynti-ilmoitusten avulla.
Jakimovan mukaan yksi selitys ikäryhmien välisille eroille voi olla se, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa enemmän ja altistuvat siksi useammin huijauksille.
Myös luottamus omiin kykyihin tunnistaa huijaukset vaihtelee iän mukaan. 18–25-vuotiaista 29 prosenttia on erittäin varma siitä, että pystyy tunnistamaan huijauksen sosiaalisessa mediassa. Yli 65-vuotiaista näin arvioi kuusi prosenttia.
Rahaa somehuijareille ovat kyselyn mukaan siirtäneet hieman useammin vanhemmat ikäluokat, mutta erot ikäryhmien välillä ovat pieniä.
OP-Pohjolan mukaan huijausten tunnistamisesta on tullut tärkeä kansalaistaito. Pankki korostaa myös sosiaalisen median palveluiden vastuuta huijausten ehkäisemisessä.
OP-Pohjolan toukokuussa 2026 toteutettuun kyselyyn vastasi internetpaneelissa 1 163 täysi-ikäistä suomalaista. Taloustutkimus Oy toteutti kyselyn OP-Pohjolan toimeksiannosta. Tulokset on painotettu väestöä edustaviksi, ja vastausten virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttiyksikköä.