Joka neljäs (25 prosenttia) suorittavan työn tekijöistä Suomessa kokee, että työnantaja ei kohtele kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti. Asia ilmenee työnhakusivusto Oikotien teettämästä Vastuullinen työpaikka -tutkimuksesta.
Eniten epätasa-arvon kokemuksia työsuhteessa on 45–54-vuotiailla. Naisista 17 prosenttia sanoo, että työnantaja ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti.
Ylimmistä johtajista ja esihenkilöistä yhteensä 17 prosenttia näkee, että töissä ei kaikkia työntekijöitä kohdella yhdenvertaisesti. Esihenkilöistä 75 prosenttia ajattelee yhdenvertaisuuden toteutuvan. Suorittavan työn tekijöistä niin sanoo 52 prosenttia.
Syrjimiskokemukset liittyvät suomalaisilla työpaikoilla eniten ammattiasemaan. Siitä kertoo myös merkittävä näkemysero suorittavan portaan ja esihenkilöstön välillä. Epätasa-arvoa kokeneista 41 prosentilla sitä on liittynyt ammattiasemaan.
Toiseksi eniten syrjimiskokemuksia koetaan työsuhteen malliin liittyen. Niin sanoo 35 prosenttia epätasa-arvoa kokeneista. Työsuhteen malli tarkoittaa esimerkiksi työsuhteen vakinaisuutta, määräaikaisuutta tai osa-aikaisuutta. Oletettavaa on, että epätasa-arvon kokemusta on osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työntekijöissä enemmän kuin vakinaisten työntekijöiden joukossa.
– Jo kaksi yleisintä syrjimiskokemuksen syytä selittävät eroavaisuutta, joka Suomessa on duunarien ja johtajien välillä. Kun valtaosa epätasa-arvoa kokeneista on duunareita ja yleisin syy on ammattiasema, joukossa tuskin on montaa johtajaa. Ja koska johtajien työsopimukset tapaavat olla kokopäiväisiä ja vakinaisia, heistä tuskin moni kokee epätasa-arvoa työsuhteen laatuun liittyen, Oikotie -työpaikkojen johtaja Päivi Salminen-Kultanen kommentoi tiedotteessa.
Yhdeksän prosenttia vastaajista katsoi epätasapuolisen kohtelun syyksi rasismin. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää on kokenut työelämässä viisi prosenttia työllisistä.
– Ikäsyrjintä on neljänneksi yleisin syy epätasa-arvokokemukseen. Sukupuolinen syrjintä viidenneksi yleisin. Ne ovat yleisintä henkilöön menevää syrjintää suomalaisessa työelämässä, Salminen-Kultanen toteaa.
Isoimmilla on suhteellisestikin eniten ongelmia
Vaikein syrjintätilanne on vastausten perusteella suurimpien työnantajien palveluksessa. Yli tuhannen palkansaajan työnantajien sisällä on suhteellisestikin eniten syrjintää liittyen ammattiasemaan, työsopimusmalliin, ikään ja etniseen taustaan.
Pienimpien työnantajien, eli 1–250 työntekijän työpaikkojen, piirissä on suhteellisesti katsoen eniten syrjintää työvuosien lukumäärään, terveydentilaan tai vammaan ja uskontoon liittyen.
– Yksi viime aikoina epätasa-arvoisuuden tunnetta lisännyt tekijä on etätyökulttuurin vakiintuminen. Monella alalla toteuttavan portaan työtehtävät eivät mahdollista etätyötä. Esimerkiksi terveydenhuollossa, ravintola-alalla ja rakennustyömailla. Ja kuitenkin niilläkin aloilla esihenkilöiden ja johtajien etätyö on yleistynyt viime vuosina. Tätä eroavaisuutta on eniten isoimpien työnantajien sisällä, Salminen-Kultanen toteaa.
Toisaalta kokonaisuutena suorittavan työn tekijöiden näkemys työnantajansa vastuullisuudesta on kohentunut viime vuodesta. Tänä vuonna heistä 71 prosenttia arvioi vastuullisuuden toteutuvan työpaikalla kokonaisuutena hyvin. Viime vuonna prosentti oli 69. Oikotien Vastuullinen työpaikka -tutkimus seuraa kehitystä vuosittain.
Ylimmän johdon joukossa tyytyväisyys vastuullisuuden toteutumiseen on 86 prosentissa. Lukema laski nyt toisena vuotena peräjälkeen. Viime vuonna prosentti oli 87, sitä ennen 89.
– Tällä hetkellä suomalaiset ovat työelämässä keskimäärin erityisen tyytyväisiä työnantajan joustavuuteen, työn sekä muun elämän yhteensovittamiseen ja lähiesihenkilösuhteisiin. 89 prosenttia nuorista työtä tekevistä pitää työnantajan vastuullisuutta tärkeänä työpaikan valintakriteerinä, Salminen-Kultanen kertoo.
Tiedot perustuvat Oikotien teettämään tutkimukseen, johon osallistui 5 941 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus tehtiin tammi–syyskuussa 2023. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö IRO Research.
