Koronaviruspotilaiden sairaalahoito on kehittynyt viimeisen vuoden aikana niin Suomessa kuin maailmallakin.
Pandemian myötä kertynyt kokemus ja lääkehoitoja koskeva tutkimustieto on vaikuttanut siihen, että potilaiden mahdollisia komplikaatiota pystytään ehkäisemään muun muassa tulehdusta alentavilla lääkkeillä.
Hengitysvaikeuksista kärsivien oloa voidaan helpottaa kääntämällä potilas tilapäisesti mahalleen, jolloin ilma kulkee paremmin kasaan painuneisiin keuhkojen osiin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin tehohoidon ylilääkäri Minna Bäcklund huomauttaa, ettei infektio ole useinkaan vakava taudin alkuvaiheessa. Moni päätyy viiveellä sairaalan vuodeosastolle ja sitä kautta tehohoitoon.
– Covid-19-infektio vaikeutuu ja johtaa sairaalahoitoon usein toisella sairausviikolla. Tyypillisiä piirteitä ovat voimakas inflammaatio [tulehdustila], pneumoniamuutokset ja happeutumishäiriö sekä hyytymishäiriö. Tärkeää on hengityksen seuranta ja happihoito sekä hyytymisenestolääkitys, Minna Bäcklund sanoo Verkkouutisille.
Reumalääkkeestä saatu lupaavaa tutkimusnäyttöä
Laajoista tutkimuksista huolimatta koronavirukseen ei ole vielä löydetty tehokasta viruslääkettä. Suonensisäisesti sairaalapotilaille annettava remdesiviiri-lääke on osoittautunut pettymykseksi, ja kotihoidossa annettavat tablettilääkkeet ovat vasta kehitteillä.
Bäcklundin mukaan remdesiviirillä ei vakuuttavasti ole osoitettu olevan vaikutusta sairaalahoidon pituuteen, kuolleisuuteen tai lisähapen antamisen aloittamiseen.
– Yksittäisillä vuodeosastopotilailla sitä kuitenkin on käytetty, ja teho-osastoilla tosilitsumabia [reumalääkettä] on annettu tapauskohtaisesti harkinnan mukaan, ylilääkäri sanoo.
Euroopan lääkevirasto EMA suositteli viime syksynä deksametasoni-steroidin antamista lisähappea saaville tai hengityslaitehoidossa oleville koronapotilaille. Lääkkeen oli todettu alentavan kuolleisuutta muun muassa Britanniassa tehdyissä kokeissa.
Minna Bäcklundin mukaan deksametasonin aloitusta harkitaan, jos oireiden alusta on yli viikko ja sekundaarisen bakteeri-infektion mahdollisuus on suljettu pois. Edellytyksenä on myös lisähapen kasvava tarve ja kliinisen tilanteen heikkeneminen. Kyseistä lääkettä annetaan Suomessa suun kautta tai suonensisäisesti kerran vuorokaudessa kotiutumiseen asti tai enintään kymmenen vuorokauden ajan.
– Deksametasonia käytetään nyt enemmän kuin keväällä siihen liittyvän positiivisen tutkimusnäytön vuoksi sairaammilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla, Bäcklund toteaa.