Venäjän ampuma ohjus osui lauantaina alkuiltapäivästä yhdeksänkerroksiseen asuintaloon Dnipron kaupungissa Ukrainassa. Ainakin 40 ihmisen kerrotaan kuolleen ja 75 loukkaantuneen. CNN:n mukaan 46 ihmistä on edelleen kateissa.
Ohjuksen lähes tuhatkiloinen taistelukärki halkaisi rakennuksen betonirakenteita osiin ja iskeytyi kellarikerrokseen asti.
Suomalaisupseeri Tuomo Rusila kuvailee lohduttomaksi tapausta, jossa Venäjä ilmeisesti käytti hyökkäyksessä Kh-22/32-merimaaliohjusta. Hän huomauttaa, että kyseinen ohjusmalli on alun perin suunniteltu lentotukialusten tuhoamiseen.
– Kh-22-ohjuksia ammuttiin pommikoneista sekä Kurskin alueelta että Asovanmeren alueelta. Oletan perustuen kuukausien kampanjaan, että maali oli [alla olevassa kuvassa näkyvä] lämpövoimalaitos, jolloin Asovan suunta on sekä maalikulman että lyhyemmän ampumaetäisyyden takia parempi laukaisusuunta, Tuomo Rusila kirjoittaa Twitterissä.
Ohjus päätyi lähes kolmen kilometrin päähän oletetusta kohteestaan. Versiosta riippuen ohjusmallin osumatarkkuudesta kertovaksi CEP-luvuksi on arvioitu muutamia satoja metrejä tai jopa yli kilometri. Termi tarkoittaa ympyrän sädettä, jonka sisään puolet ohjuksista osuu.
– Huolimatta isosta inertiaohjauksen CEPistä, tutkahakeutuminen onnistuu lentotukialuksen kokoiseen maaliin. Lämpövoimala vielä isompi, joten miksi ei osuttu? Syy vanhassa tekniikassa, huonossa maalittamisen tuessa, oheisvahingoista piittaamattomuudesta ja kurjassa tuurissa, Rusila sanoo.
Ohjuksen ominaisuudet olivat tiedossa
Hän huomauttaa ohjuksen hakeutuvan inertiaohjauksella maalialueen lähelle. Uudemmissa malleissa on maastoa seuraava tutka, joka korjaa paikannuksen matkavirhettä.
– Maataistelumoodissa merellisiin suurkohteisiin toimiva tutka tekee maavälkkeen takia äkkiä tepposet. Se alkaa näkemään häiriötä ja maaleja vähän kaikkialla ja pyrkii ohjautumaan maalialueen läheisyydessä olevaan suurimpaan paluusignaaliin, Tuomo Rusila toteaa.
Upseerin mukaan aseen hakeutumisominaisuudet ja tarkkuus olivat väärät suhteessa kohteeseen ja tutkamaastoon. Riskiarvio jäi näin ollen tekemättä, tai siitä ei välitetty.
– Ominaisuudet olivat kyllä venäläisten tiedossa. Maasto ja välketaso olisivat olleet mallinnettavissa. Toisenlaisella reitityksellä, tulosuunnalla lounaasta, todennäköisyys osua voimalaan olisi ollut suurempi. Reittipisteohjauksen rajoitteet ja lentoajan tuoma lisävirhe rajoittivat tätä, upseeri sanoo.
Tilanne tulosuunnassa ja tulosuuntaa vasten maanpinnalta. Voimalakin on iso, sokkeloinen ja melkein kohtisuorassa, mutta sen ympäristössä kaupunginosa luo voimakkaan maavälkkeen ohjuksen tulosuunnasta. Kerrostalon signaali oli voimakkaampi tunnetuin seurauksin. 12/X pic.twitter.com/I2MM0GFhbc
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 15, 2023
Eilen KH-22 ohjuksia ammuttiin pommikoneista sekä Kurskin alueelta että Azovanmeren alueelta.
Oletan perustuen kuukausien kampanjaan, että maali oli kuvan lämpövoimalaitos, jolloin Azovan suunta on sekä maalikulman että lyhyemmän ampumaetäisyyden takia parempi laukaisusuunta 3/X pic.twitter.com/AuWFsnduN9
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 15, 2023