Jung H Pak työskenteli aiemmin CIA:ssa ja USA:n kansallisessa tiedustelussa, jossa hän johti Korea-analyysien tuotantoa ja aineistoa käytti muun muassa kansallinen turvallisuusneuvosto. Jung H. Pakin teos perustuu hänelle kertyneisiin tietoihin Pohjois-Koreasta ja ennen kaikkea sen johtajasta Kim Jong Unista.
Motiivina kirjalle oli myös havainto siitä, miten vähän Pohjois-Koreasta loppujen lopuksi tiedetään. CIA:n analyytikot kutsuivatkin Pohjois-Koreaa vaikeista vaikeimmaksi kohteeksi.
Turvattu lapsuus
Kim Jong Un oli kymmenvuotias, kun hänen isoisänsä ja Pohjois-Korean perustaja Kim Il Sung menehtyi vuonna 1994. Valtion päämieheksi nousi hänen poikansa Kim Jong Il, jolla tiedetään olleen useita lapsia eri suhteista. Il Unin äiti oli japanilaissyntyinen näyttelijä.
Jong Un lähetettiin opiskelemaan Sveitsiin vuonna 1996. Koulumenestys ei etenkään teoria-aineissa ollut paras mahdollinen, vaan mielenkiinto suuntautui ennen kaikkea koripalloon. Ulkomaillakin hän eli kuin prinssi, koulun ulkopuolisessa elämässä ympärillä olivat aina liehakoivat palvelijat ja henkivartijat.
Kimin opiskellessa ylellisyyden keskellä Sveitsissä Pohjois-Koreassa vallitsi tuhoisa nälänhätä, jossa menehtyi satojatuhansia ihmisiä. Katastrofin taustalla olivat Neuvostoliiton romahtaminen sekä Kiinan avustusten vähentyminen. Myös hallinnon taitamattomuudella oli vahva osuus tapahtumiin.
Valtaannousu
Jong Un palasi kotimaahansa vuonna 2001 ja hän aloitti opinnot sotakorkeakoulussa, jossa hän pääsi tutustumaan maan ydinaseohjelmaan. Juuri ydinaseet olivat ja ovat keskeinen syy Pohjois-Korean heikkoihin suhteisiin monen muun maan kanssa.
Kim Jong Ilin vanhetessa spekulaatiot hänen seuraajastaan voimistuivat ja tässä kilpailussa Jong Un oli vahvoilla. Jo kahdeksanvuotiaana hän oli saanut lahjaksi kenraalinunivormun ja Jung H Pakin mielestä jo tämä ele oli hyvin vahva viite tulevasta. Virallisesti Kim Jong Il varoi paljastamasta seuraajaansa hillitäkseen kulissien takaista kiivasta vehkeilyä ja liittoutumien muodostumista.
Lopulta julkinen päätös oli kuitenkin tehtävä. Pohjoiskorealaiset ovat ihastuneet numerologiaan, joten 10.10.2010 oli oivallinen tilaisuus Kim Jong Unin debyytille. Tuolloin hän seisoi isänsä vieressä ottamassa vastaan maan siihenastisen historian suurinta sotilasparaatia, jonka virallisena syynä oli Korean työväenpuolueen 65-vuotisjuhla.
Jong Unin pönäkkä ja elinvoimainen hahmo vei huomion jo hänen hauraalta ja vanhalta isältään. Jo muutamaa viikkoa aiemmin pojalle oli myönnetty keskeisiä virkoja, joiden kautta hän pääsi vallan ytimeen. Ulkomaailman silmissä erikoisinta oli noin 30- vuotiaan miehen nimitys neljän tähden kenraaliksi.
Kim Jong Il kuoli joulukuussa 2011 ja nuorempi Kim nousi odotetusti maan johtoon. Hän pyrki alusta saakka esiintymään suositun isoisänsä kaltaisena hahmona samankaltaista hiusmallia ja kävelytyyliä myöten. Kim on kieltämättä onnistunut valjastamaan edukseen nostalgian, jota pohjoiskorealaiset tuntevat kohtuullisen vakaita Kim Il Sungin aikoja kohtaan.
Kovat otteet
Vallanperijän kohdalla monien asiantuntijoiden analyysit menivät pieleen. Arveltiin, että Pohjois-Korean hajoaminen olisi korkeintaan muutamien kuukausien kysymys. Kolmikymppisen johtajan ei arveltu kestävän kauaa yhteiskunnassa, jossa oli aina arvostettu iän ja kokemuksen tuomaa viisautta.
Taustavoimien merkityksestä nähtiin viitteitä Il Jongin hautajaiskulkueessa, missä Kimin välittömässä läheisyydessä oli seitsikoksi kutsuttu joukko korkea-arvoisia puolueen ja asevoimien edustajia.
Vastoin ulkomaisia ennusteita Jong Un selvisi alkuvaiheestaan ja pian kaikille selvisi, ettei hän ollut mikään sätkynukke. Kim turvautui autoritaarisiin otteisiin ja otti asevoimat ja puolueen tiukasti otteeseensa. Seitsikosta viisi teloitettiin tai siirrettiin vähäpätöisempiin tehtäviin.
Selkeä signaali eliitille tuli vuonna 2014, jolloin Kimin tädin erittäin vaikutusvaltainen aviomies Jang Song Thaek apulaisineen teloitettiin syytettynä vallankaappausyrityksestä. Yhtenä syynä tuomioon saattoivat olla ulkomaalaisissa medioissa olleet spekulaatiot, joiden mukaan juuri Jangista saattoi tulla maan todellinen johtaja.
Teloituksen jälkeen puhdistuksia jatkettiin ja Jung H Pak arvioi, että syrjään siirrettiin satoja korkea-arvoisia virkamiehiä.
Kim Jong Nam oli maan johtajan velipuoli, joka oli siirtynyt maanpakoon jo 2000-luvun alussa. Hän antoi Japanin ja Etelä-Korean lehdistölle useita kriittisiä lausuntoja kotimaansa tilanteesta. Tämän takia Jong Nam tiesi olevansa ulkomaillakin murhayritysten kohteena ja ulkona liikkuessaan hän oli aina hyvin varovainen. Vuonna 2012 hän oli kirjeessään vedonnut velipuoleensa oman ja perheensä hengen puolesta.
Viimein vuonna 2017 Pohjois-Korean agentit murhasivat Jong Namin Kuola Lumpurin lentokentällä VX-hermomyrkyllä. Teko oli viesti kaikille pohjoiskorealaisille, miten vaarallista oli vastustaa vallitsevaa järjestelmää.
Jung H. Pak: Kim Jong Un. Pohjois-Korean nuoren diktaattorin sisäpiirissä. Kustannusosakeyhtiö Otava.
JARKKO KEMPPI