Euroopan ja Kiinan väliset suhteet ovat vähintäänkin monisyiset. Maa oli vuonna 2021 Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa ja neljänneksi tärkein tuontimaa sekä viidenneksi suurin vientimaa. Politico-lehden mukaan Kiina on pyrkinyt viime vuosien aikana horjuttamaan transatlanttista yhtenäisyyttä. Vuodesta 2019 lähtien Kiinan suhtautuminen Euroopan unioniin on lehden mukaan koventunut ja maan EU-vastainen propaganda on lisääntynyt.
Euroopan komission varapresidentin Věra Jourován neuvonantajana toimiva Tšekin akateemisen ja ulkomaisen vaikutuksen asiantuntija Ivana Karáskován mukaan monet EU-maat, etenkin itäisestä Euroopasta, ovat autuaan tietämättömiä tai haluttomia näkemään Kiinan päämäärätietoisen toiminnan osalta. Maat, joilla on kokemusta Venäjän harjoittamasta propagandasta tilanne on selkeämpi. Kiina pyrkii vaikuttamaan moniin kansainvälisiin ajatushautomoihin tai viestimiin, kuten radioon tai voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin. Vaikutuskeinoja voivat olla esimerkiksi toiminnan rahoittaminen tai yksipuolisen sisältömateriaalin tuottaminen.
– Joissakin maissa tietoisuus kiinalaisista vaikuttamisoperaatioista on korkea, sillä niillä on kokemusta Venäjän tukemasta toiminnasta alueellaan. Muualla se on täydellistä kieltämistä. Tietoisuuden suhteen Eurooppa on hyvin epätasainen. On maita, joissa keskustelua ei tapahdu lainkaan, Karásková kertoo Politicolle.
Yksi Kiinan vaikutuskeinoista on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Esimerkkinä Karásková nostaa kaksi Tšekeissä mainosrahoitteisesti toimivaa radioyhtiötä, jotka julkaisivat jatkuvasti Kiinan moderoimaa sisältöä. Kokonaisuudessaan maassa on julkaistu yli tuhat Kiinan käsikirjoittamaa radio-ohjelmaa. Huhtikuun jälkeen ohjelmat lopetettiin kaikessa hiljaisuudessa asian tultua ilmi. Ohjelmia on perusteltu julkisuuteen sillä, että eivät ole poliittisia kannanottoja ja aihealueet ovat olleet arkipäiväisiä.
Euroopan komission on määrä puuttua ulkopuolisten rahoittajien läpinäkyvyyteen määräämällä rahoittajalistat julkisiksi. Komission lakiehdotus ei kuitenkaan vielä ole valmis.
Esitys on saanut osakseen myös kritiikkiä etenkin voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimesta. Moni demokratiaa tukeva järjestö on esittänyt huolensa toiminnan mahdollisuudesta maissa, joissa demokratiaa pyritään heikentämään. Autokratiaa tavoittelevien valtionjohtajien pelätään estävän järjestöjen toimintaa.
Karáskován mukaan on tärkeää, että EU säilyy avoimena ja tietoa on saatavilla lukuisista eri lähteistä. Kansalaisten tulisi kuitenkin pystyä erottamaan mikä tuotettu sisältö on ulkopuolisen tahon rahoittamaa ja mikä ei.
