Vakuutusyhtiö Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan tuleva eläke herättää huolta joka toisessa suomalaisessa. Samaa kertoo Finanssialan kysely, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista ei usko pystyvänsä hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluita lakisääteisen eläkkeen turvin, jos elää yli 80-vuotiaaksi.
– Koko ajan saamme lukea tutkimustuloksia siitä, että lakisääteinen eläke koetaan riittämättömäksi. Varautumista tulevaan pitää siis tehdä – ja sitä voivat tehdä yksilöt, mutta myös yritykset. Esimerkiksi lisäeläke on mahtava työnantajan tarjoama etu, joka tuo joustoa työuran loppupäähän ja turvaa eläkeajan toimeentuloa, sanoo Lähitapiola-henkiyhtiön myyntijohtaja Noora Grönlund tiedotteessa.
Lähitapiolan lisäeläkevakuutusten määrä on kasvanut vuosien mittaan kaiken kokoisissa yrityksissä. Ryhmäeläkevakuutusten lisäksi myös työnantajien yksilöllisten eläkevakuutusten suosio on kasvanut.
– Vuonna 2020 maksettu keskieläke oli 727 euroa kuukaudessa ja vuonna 2024 jo 987 euroa kuussa. Keskieläkkeen määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, koska aikaväli jona eläkettä maksetaan, voi vaihdella merkittävästikin sopimusten välillä, Grönlund muistuttaa.
Lähitapiolan syksyllä 2024 teettämästä palkitsemistutkimuksesta ilmeni, että työntekijät kokevat yrityksen tarjoamat vakuutusedut, kuten vakavan sairauden varalta otetun vakuutuksen, henkivakuutuksen ja ryhmäeläkkeen hyvänä vetovoimatekijänä. Lisäeläkkeet nousivat kärkikymmenikköön, kun vastaajilta kysyttiin kaikista sitouttavimpia palkitsemisen tapoja.
– Kuitenkin näitä vakuutuksia hyödynnetään yrityksissä vielä suhteellisen vähän. Samaan aikaan kilpailu parhaista osaajista kiristyy. Yrityksillä, jotka haluavat parantaa omaa veto- ja pitovoimaansa, onkin tässä mahdollisuus erottautua myönteisesti, Grönlund toteaa.
Ryhmäeläkevakuutuksen piirissä oleva työntekijä voi alkaa nostaa eläkettään, kun hän saavuttaa sovitun eläkeiän. Eläkeaika on aina vähintään kaksi vuotta, esimerkiksi ikävälillä 63–65 vuotta, mutta voi olla sopimuksen mukaan myös esimerkiksi kymmenen vuotta. Näin ollen maksettavan eläkkeen määrään vaikuttaa muun muassa eläkeajan pituus. Yritykset mitoittavat sopimusten eläkeiät oman tilanteen mukaan.
Grönlund uskoo, että yritysten henkilöstön vakuuttaminen tulee kasvamaan tulevina vuosina entisestään.
– Ei voida huokaista, että ongelmat olisi ratkaistu tämän viimeisimmän eläkeuudistuksen myötä. Eläkkeiden riittävyys tulee varmasti puhututtamaan jatkossakin, ja yritysten tarjoamat lisäedut voivat tuntua enemmän kuin tarpeellisilta.
Noora Grönlund avaa, kuinka paljon eri-ikäisille tulisi säästää tuhannen euron lisäeläkettä varten.
– Jos yritys alkaa maksaa 30-vuotiaalle 168 euroa kuussa lisäeläkkeeseen, niin hän saa 65–75-vuotiaana tuhat euroa kuussa lisää eläkettä. Jos taas aletaan maksaa 40-vuotiaalle, olisi se 277 euroa kuussa, jotta hän saa tonnin 65–75-vuotiaana, Grönlund sanoo.
Ryhmäeläkevakuutus voidaan tehdä tietylle henkilöstöryhmälle tai koko yrityksen henkilöstölle. Vakuutusmaksuja ei pääsääntöisesti lueta palkaksi, jolloin yrityksen ei tarvitse maksaa niistä työnantajan sivukuluja. Vakuutusmaksut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.
Yritys voi myös ottaa ryhmäeläkevakuutuksen osaksi työntekijöiden kokonaispalkitsemisjärjestelyä.
– Yritys voi esimerkiksi sitoa tulospalkkiojärjestelmän ryhmäeläkevakuutukseen, jolloin tulospalkkiosta osan tai kokonaan voi ohjata eläkevakuutukseen.
Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn eläkkeistä vastasi 1 053 henkilöä 26. huhtikuuta – 2. toukokuuta 2024 välisenä aikana.
