Laskurista voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.
Omasta palkasta perittävät verot ja veroluonteiset maksut näkee helposti palkkalaskelmasta, mutta millaisia maksuja työnantaja maksaa tämän lisäksi? Entä paljonko palkankorotuksesta jää käteen, kun veroprosentti nousee?
Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3 435 euroa vuonna 2020. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa.
Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.
– Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vastuiden ja työkuorman kasvu välttämättä aina houkuta. Ahkera työnteko ja kunnianhimoiset tavoitteet olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Työllä luodaan hyvinvointia ihan kaikille, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työantajayritykselle on 4 373 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen 2 399–2 676 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen.
Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee 5 216 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät.
– Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus, sanoo Appelqvist.
