Iran voisi vastata Yhdysvaltojen iskuihin maahan ydinlaitoksiin useilla eri tavoilla, kertoo Telegraph.
Ohjusiskut
Yksi mahdollinen vaihtoehto olisi ballistiset ohjusiskut. Yhdysvalloilla on lähialueilla parisenkymmentä sotilastukikohtaa. Niistä valtaosa on Iranin Sejil-2 -ohjuksen 2000 kilometrin kantaman sisäpuolella.
Asiaa New York Timesille kommentoineen lähteen mukaan Iranissa on havaittu valmisteluja juuri tällaiselle iskulle.
Ensimmäiset iskukohteet olisivat todennäköisesti Yhdysvaltain tukikohdat Irakissa ja Syyriassa. Sen jälkeen islamilaisen tasavallan katse voisi kääntyä kohti muissa arabimaissa sijatsevia tukikohtia.
Lisäksi ohjusiskuja voitaisiin kohdistaa Yhdysvaltojen suurlähetystöihin ja konsulaatteihin. Erään lähteen mukaan Yhdysvaltojen massiivinen suurlähetystö Irakin pääkaupungissa Bagdadissa olisi todennäköisesti Iranin ykköskohteiden listalla. Näiden iskujen vaikutusta tosin heikentäisi se, että Yhdysvaltojen lähetystöt sekä Irakissa että Israelissa on viime päivinä evakuoitu.
Yhdysvallat voisi puolustautua Iranin ballistisilta ohjuksilta omilla Patriot- ja THAAD-ohjuksillaan. Irakissa Patriot-pattereita löytyy Erbilin ja Ain al‑Asadin tukikohdista, jonka lisäksi maan sotajohto on käskenyt siirtää lisäpattereita Etelä-Koreasta Al-Udeidin tukikohtaan Qatariin ja Isan tukikohtaan Bahrainiin.
Toisaalta ballististen ohjusten torjunta ei ole helppoa, eikä torjuntaohjusten arsenaali ole pohjaton.
Asiantuntijat ovat kuitenkin optimistisia siitä, että Israelin iskut ovat heikentäneet Iranin kykyä laukaista laajoja ohjuspommituksia. Kun konfliktin alkuvaiheissa Iran pystyi laukaisemaan sata ohjusta kerralla, on luku sittemmin pudonnut tusinoihin. Iranin iskukyky kärsii myös Israelin iskuista ohjuksia valmistavaan aseteollisuuteen.
Yhdysvaltalaiskohteisiin iskeminen voisi myös pakottaa Yhdysvallat lisäiskuihin.
Proxyjoukot
Toinen vaihtoehto Iranille olisi hyödyntää sen proxyjoukkojen verkostoa. Näihin lukeutuvat niin Gazan Hamas, Libanonin Hizbollah kuin Jemenin huthit.
Huthit jatkanevat iskuja Punaisenmeren laivaliikenteeseen, ja Irakissa Kataib Hezbollah voisi iskeä amerikkalaistukikohtiin. Hizbollah ja Hamas on kuitenkin lyöty niin täydellisesti, että ne tuskin pystyvät aiheuttamaan Yhdysvalloille päänvaivaa.
Huomattavaa onkin, että viime päivinä iskut Israeliin ovat tulleet käytännössä pelkästään Iranista. Aiemmissa konflikteissa myös Hizbollah ja Hamas ovat iskeneet Israeliin.
Hormuzinsalmen sulkeminen
Kolmas vaihtoehto olisi Hormuzinsalmen sulkeminen. Strategisesti tärkeän salmen läpi kulkee valtava määrä öljytankkereita Persianlahdelta, ja laivaväylän sulku nostaisi öljyn hintaa merkittävästi. Jopa viidennes maailman öljytuotteista kulkee kapean salmen läpi.
Iran voisi sulkea väylän miinoilla ja lyhyen kantaman ballistisilla ohjuksilla. Yhdysvaltojen merivoimille miinat olisivat Akilleen kantapää, sillä sen miinanraivauskyvyt eivät ole kovin hyvät.
Hormuzinsalmen sulkeminen toisaalta pakottaisi Yhdysvallat uusiin iskuihin laivaväylän avaamiseksi. Se voisi myös suututtaa Iranin liittolaisia ja ajaisi maan entistä syvemmälle eristyksiin.
Kybersodankäynti
Myös kyberiskut olisivat yksi vaihtoehto. Iran voisi kohdistaa tällaiset toimet niin sotilaalliseen kuin siviili-infrastruktuuriin.
Myös Yhdysvallat tietää kybersodankäynnin riskit. Maa onkin tarjonnut kymmenen miljoonan dollarin palkintoa tiedoista, jotka liittyvät Iranin vallankumouskaartiin kytkeytyneeseen CyberAv3ngers -hakkeriryhmään.
Iranilla voi kuitenkin olla vaikeuksia iskeä kybermaailmassa samaan aikaan, kun se on itse pommitusten kohteena. Teheranissa tuskin siis pidetään kyberiskuja vakavasti otettavana vaihtoehtona.
Energiainfra
Viimeisenä vaihtoehtona olisivat iskut Persianlahden maiden öljyinfraan. Tähän Iran voisi turvautua, mikäli se kokisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla.
Esimakua tästä saatiin vuonna 2019, kun huthit iskivät Saudi-Arabian Abqaiqin and Khuraisin öljykentille. Iskut leikkasivat tilapäisesti maan öljyntuotannosta puolet pois, mikä nosti öljyn hintaa globaalisti.
Yksi mahdollinen kohde voisikin olla Abqaiqin öljykenttä, joka tuottaa seitsemän miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä – kaksi kolmaosaa Saudi-Arabian tuotannosta. Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien öljy- ja LNG-terminaalit voisivat myös päätyä Iranin iskujen kohteiksi.
