Palestiinalainen terroristijärjestö Hamas on muuttanut viime aikoina taktiikkaansa Gazassa ja siirtynyt suorien yhteenottojen sijasta sissisotaan, jossa Israelin sotilaita vastaan isketään väijytyksillä ja pommi-iskuilla.
Muutoksen arvioidaan vaikeuttavan Israelin asevoimien operaatiota ja venyttävän konfliktia. Israelin hallituksesta hiljattain todettiin, että maaoperaatiota olisi pakko jatkaa ainakin vuoden loppuun asti sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Viime vuoden lokakuussa aloitettu hyökkäys Gazaan on aiheuttanut alueelle vakavan humanitaarisen kriisin ja aiheuttanut Hamasin yksiköille merkittäviä tappioita, mutta asiantuntijoiden mukaan järjestön tappio on edelleen kaukana. Sen kannatus on kasvanut Lähi-idässä ja jopa maailmanlaajuisesti. Israelin toiminta on lisännyt jännitteitä sen tärkeimmän liittolaisen eli Yhdysvaltain kanssa.
Foreign Affairs -lehden mukaan ei ole juurikaan näyttöä siitä, että Hamasin kyky uhata Israelia olisi heikentynyt merkittävästi. Järjestö koostuu väkivaltaisista äärielementeistä, jotka pitävät aseellista kamppailua tärkeämpänä kuin Gazan tehokasta hallinnointia.
Monet pitävät Israelin sotaa Gazassa strategisena katastrofina, vaikka sen asevoimat on saanut aikaan taktisia voittoja. Voitto Hamasista edellyttäisi laajempaa strategiaa ja ymmärrystä terroristijärjestöjen luonteesta.
Carnegie-ajatuspajan ohjelmajohtaja Audrey Kurth Cronin pohjaa havaintonsa aineistoon 457 terroristijärjestöstä ja -liikkeestä sadan vuoden ajalta. Hänen mukaansa niiden toiminta loppuu pääsin kuudella eri tavalla.
Harvinaisin tapa on tavoitteiden saavuttaminen. Esimerkkinä voi mainita sionistisen terroristijärjestö Irgunin, jonka tavoitteena oli brittien työntäminen pois Palestiinasta ja arabiyhteisöjen karkottaminen Israelin valtion perustamiseksi. Joskus terroristijärjestöt muuttuvat ajan myötä rikollisverkostoksi tai kapinaliikkeeksi.
Ne voivat kohdata loppunsa valtiollisen tahon onnistuneen sotilasoperaation kautta. Venäjä tuhosi Tshetshenian separatistiryhmän vuosikymmenen verisen kamppailun jälkeen. Tuhot olivat valtavia. Sotilasoperaatioiden onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin historian valossa pieni.
Terroristijärjestön johtajien pidättäminen tai surmaaminen voi heikentää sen toimintamahdollisuuksia. Hamasin kohdalla tämä tuskin toimisi, koska järjestö on luonut laajat maantieteelliset verkostot 40 vuoden aikana. Israelin aiemmin iskut Hamasin johtoa vastaan eivät juuri vaikuttaneet sen toimintaan, vuonna 2006 julkaistu tutkimus arvioi.
Pitkäaikaisen poliittisen ratkaisun neuvottelu voisi osoittautua tehokkaammaksi ratkaisuksi, vaikka samaan pöytään istuminen onkin vaikeaa osapuolten toisiaan kohtaan kokeman vihan vuoksi.
Tämän lähestymistavan onnistumisista löytyy viimeisen vuosisadan ajalta lukuisia esimerkkejä. Pohjois-Irlannissa vuoden 1998 sopimus lopetti vuosikymmeniä kestäneen terrorismin. Kolumbiassa FARC-sissiliike solmi hallituksen kanssa monimutkaisen sopimuksen vuonna 2016, luopui aseista ja siirtyi toimimaan tavanomaisen poliittisen puolueen lailla. Nämä järjestöt olivat aiemmin murhanneet siviilejä silmittömästi. Verenvuodatus kuitenkin päättyi suhteellisen vähäisillä kompromisseilla.
Tilastojen valossa vain noin 18 prosenttia terroristijärjestöistä suostuu neuvottelemaan ollenkaan. Niiden pelkona on, että neuvottelut voivat paljastaa tiedustelutietoja ja heikentää niiden propagandaa, jossa väkivalta esitetään ainoana ratkaisukeinona. Diplomaattinen ratkaisu on helpompaa alueellisissa konflikteissa verrattuna kiistoihin uskonnosta tai ideologiasta.
Israel on neuvotellut Hamasin kanssa Qatarin välittämänä. Niiden kautta on saatu aikaan tulitaukoja. On mahdollista, että Yhdysvaltain, Egyptin, Jordanian ja Saudi-Arabian kaltaiset ulkopuoliset tahot voisivat auttaa kestävän ratkaisun löytämisessä.
Osa terroristiryhmistä tuhoutuu menettämällä kannatuksensa tai romahtamalla omiin ristiriitaisuuksiinsa. Esimerkiksi IRA:n isku pieneen Omaghin kaupunkiin aiheutti voimakkaan vastareaktion siviiliuhrien vuoksi. Tshetsheenit tekivät vastaavan virheen kaapatessaan Beslanin koulun, minkä yhteydessä lähes 200 lasta sai surmansa. Tämä romautti separatistiliikkeen kannatuksen Tshetsheniassa ja Euroopassa.
Audrey Kurth Cronin pitää mahdollisena, että Hamas romahtaa kannatuksen laskuun. Se on hallinnut Gazaa häikäilemättömällä tavalla eikä ole pystynyt kohentamaan alueen elintasoa. Sen sisäiset ristiriidat voivat myös kärjistyä. Järjestö on paradoksaalisesti vahvistunut ainakin tilapäisesti Israelin operaation myötä.
– Vuosikymmenien kamppailun jälkeen ja kuukausia kestäneen massiivisen, brutaalin sodan jälkeen vaikuttaa siltä, ettei Israel pysty voittamaan itseään. Mutta näin voi vielä käydä, jos se auttaa Hamasia tuhoamaan itsensä, Cronin toteaa.
