Maailmanlaajuinen muovisaastekriisi on yksi tunnetuimmista ja vakavimmista ympäristöongelmista.
Se on saanut aikaan laajaa julkista keskustelua, myynninedistämiskampanjoita sekä lukuisia sitoumuksia ja aloitteita. Mutta.
Kaikista hienoista ajatuksista huolimatta muovituotannon odotetaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti seuraavien 10–15 vuoden aikana. Arviolta 11-13 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy maailman valtameriin vuosittain. Luvun arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.
Espanja on yksi suurimmista saastuttajista Euroopassa. Vuonna 2018 keskiverto espanjalaisella syntyi 112 kiloa muovijätettä. Espanja on Turkin jälkeen Välimerta toiseksi eniten saastuttava maa.
Kansainvälisten tilastoiden varjossa koronapandemia on entisestään lisännyt muovin kulutusta maailmassa, ja Espanja tuskin lienee poikkeus siinä. Koronapandemiasta hyötyvä muoviteollisuus luonnollisesti lobbaa tuotteitaan. Kuluttajille luodaan mielikuvaa siitä, kuinka kertakäyttömuovituotteet olisivat hygieenisempiä.
Kun pandemia pakotti kymmenet miljoonat ihmiset pysymään kodeissaan viikkoja, monet turvautuivat kertakäyttömuovipakkauksiin pakattuun noutoruokaan. Samalla pulloveden kulutus kasvoi huikeasti eri puolilla maailmaa. Puhumattakaan suojavälineistä, jotka päätyvät maailman meriin.
Espanjassa luonnonsuojeluun erikoistunut kierrätysyritys on vuosien ajan lobannut espanjalaisia politikkoja pyöröoven kautta, ja samalla tehnyt kaikkensa, että Espanjaan ei tulisi pantillisia pulloja.
Osakkeenomistajina Ecoembalajes Españassa eli Ecoembesissä on joukko suurimpia kansainvälisiä muovinkäyttäjiä; Coca-Cola, PepsiCo, Danone, Colgate Palmolive España, L’Oreal España, Nestlé España, Unilever España sekä Procter & Gamble España.
Ecoembesillä on kaksinainen rooli (vähän kuten Alkolla, joka samanaikaisesti huolehtii alkoholin myynnistä sekä alkoholihaittojen ehkäisemisestä): se toimii ympäristönsuojelun tunnuksena, ja toisaalta harjoittaa lobbausta sitä politiikkaa vastaan, mikä ei heidän mielestään sovellu kulloinkaan.
Ecoembes maksaa johtajilleen Ibex-yritysten ylimmän johdon arvoisen palkan. IBEX-35 on Madridin pörssissä laskettava osakeindeksi, joka koostuu markkina-arvoltaan 35 suurimmasta yhtiöstä.
Vuonna 2018 Ecoembesin hallituksen kymmenen jäsen palkkakustannukset olivat 2,1 miljoonaa euroa eli noin 211[nbsp]000 euroa henkilöä kohden. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin palkka samaisena vuonna oli 80[nbsp]953 euroa.
Muovin suurkuluttajien lisäksi myös kaupan alan edustajat ovat mukana Ecoembesissä. Esimerkiksi maailman toiseksi suurin vähittäiskauppaketju ranskalainen Carrefour edistää pantillisia pulloja Puolassa, jossa ketju lanseerasi kokonaan uuden systeemin. Asiakkaan ei tarvitse enää kuitilla todistaa ostaneensa pulloa kyseisestä liikkeestä, vaan pantin saa kaupasta kuin kaupasta.
Espanjassa Carrefour vastaavasti vastustaa pantillisia pakkauksia. Toinen vastustaja on espanjalainen päivittäistavaraketju Mercadona. Parempaa hallituksen jäsentä Ecoembes tuskin voisi saada, kuin Espanjan suurimman päivittäistavaraketjun, joka hallitsee 25 prosenttia päivittäiskaupasta yli 1[nbsp]600 myymälän voimin.
Ecoembesiin lukeutuu myös saksalainen Lidl, jonka vastustus pantillisia pulloja vastaan on ollut hyvin tiedossa myös muissa maissa.
– Keltaisten muovinkeräyspisteiden käyttöönotosta Espanjassa on kulunut kaksi vuosikymmentä. Nämä 20 vuotta ovat osoittaneet mallin tehottomuuden muun muassa muovisaasteen torjunnassa.
Viimeisimmän tutkimuksen mukaan karu todellisuus on, että Ecoembes kierrättää Espanjassa vain 25 prosenttia pakkauksista, jotka ihmiset laittavat muoville tarkoitettuihin kierrätysastioihin.
Loput 75 prosenttia päätyvät haudattuina sadoille kaatopaikoille, on poltettu tai viety ja hylätty ympäristöön, kuten esimerkiksi Utieliin (Valencia), Felanitxiin (Baleaarit) ja Guardamar del Seguraan (Alicante), kertoo Verkkouutisille geologian tohtori Julio Barea Luchena.
Hän on erikoistunut Madridin Complutensen yliopistossa hydrogeologiaan, geologiseen tekniikkaan ja ympäristögeologiaan.
Utielin tapauksessa Ecoembes varastoi tuhansia tonneja muovijätettä ilman lupaa, ja mistä sille määrättiin sanktiot. On huomattava, että kahdeksasta yrityksestä, jotka veivät jätteitä sinne, kuudella oli Ecoembesin hyväksyntä.
Tähän päivään asti kaikki kuusi ovat edelleen säilyttäneet Ecoembesin hyväksynnän sanktioista huolimatta, ikään kuin mitään sääntöjenvastaisuutta ei olisi koskaan tapahtunut, toteaa Luchena.
Hänen mukaansa Ecoembes on monopoli, jonka muodostavat tärkeimmät muovia saastuttavat tuotemerkit, ja jotka Ecoembesin kautta ”puhdistavat” imagoaan, mutta eivät halua hidastaa tuotantotahtia tai tuoda markkinoille ekologisimpia pakkauksia, kuten esimerkiksi palautettavia ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia.
– Ecoembes ei ole ympäristöjärjestö, toisin kuin mainostetaan, eikä myöskään voittoa tavoittelematon; viimeisen 19 vuoden aikana se on lähes kahdeksankertaistanut tulonsa, jotka pelkästään vuonna 2019 olivat 643 miljoonaa euroa, kertoo Julio Barea Luchena.
Suomalaiset rahoittamaan kierrätysohjelmaa
Ecoembesillä on käytössä bonuspisteohjelma, joka yksinkertaisuudessaan ei todellakaan ole yksinkertainen. Kuluttajan viedessään tyhjän virvoitusjuomapullon keltaiseen kierrätyspisteeseen, pitää tuotteen QR-koodi kuvata, samoin kuten kierrätyspisteen oma QR. Näin kuluttaja voi osallistua yhtiön järjestämiin arvontoihin. Mutta.
Yhdestä tuotteesta voi saada vain yhden pisteen. Ja maksimissaan pisteitä voi saada kymmenen viikossa. Samasta taloudesta vain kolme perheenjäsentä voi osallistua pisteiden keruuseen, ja vain yli 14-vuotiaat.
Systeemi on käytössä 22 kaupungissa. Ecoembes on todennut halustaan laajentaa systeemiä, EU:n Espanjalle myöntämän koronatukipaketin kautta. Näin suomalaisetkin veronmaksajat rahoittaisivat yrityksen monimutkaista ja vaikeaa kierrätyspistemenetelmää, joka on osoittautunut fiaskoksi.
Yritykset maksavat muovituotteista Ecoembesille painon mukaan, niinpä moni valmistaja on keventänyt muovipakkauksien painoa. Lisäksi Ecoembes rahastaa autonomisilta itsehallintoalueilta kierrätyspaikoista. Peräti 90 prosenttia sen liikevaihdosta tulee kierrätyspisteiden kautta.
Hollantilaisen Changing Markets and Break Free From Plastic -säätiön laatima tutkimus Enemmän jätettä, enemmän voittoa: kuka voittaa muovikriisin Espanjassa paljastaa, että keltaisten kierrätyspisteiden ulkopuolella olevan jätteen todelliset kustannukset (katujen, roska-astioiden sekä jätesäiliöiden siivous) maksaa espanjalaisille veronmaksajille vuosittain 496-744 miljoonaa euroa.
Madridilainen, joka vie muovijätteensä kierrätyspisteeseen, ei voisi uskoa, että hänen virvoituspullonsa voi päätyä yli 15[nbsp]000 kilometrin päähän Malesiaan.
Espanja ei vie pelkästään ilmakuivattuja kinkkuja tai Alicanten turróneita muihin maihin. Espanja on myös suuri jätteiden viejä. Tilastollisesti Espanja on yhdeksäs maa maailmassa, mikä lähettää eniten jätteitä rajojen ulkopuolelle. Vuonna 2017 Espanja vei esimerkiksi Kiinaan 116[nbsp]000 tonnia muovijätettä
Kiinan päätettyä 2018, ettei se enää ota vastaan kuin jalostettua uusioraaka-ainetta, länsimaiset jäteoperaattorit ovat etsineet jätteillensä uusia kohdemaita. Yksi niistä on Malesia, josta tuli maailman suurin muovijätteen kohde. Vuonna 2019 Malesia palautti viisi muovijätekonttia takaisin Espanjaan, jotka oli tuotu maahan laittomasti.
Kaupat vastustavat panttipulloja
Espanjassa julkaistut tilastot ja kaupan alan mielipiteet pantillisista pulloista ovat surullista luettavaa.
Espanjan supermarketketjujen liiton (ACES) puheenjohtaja Aurelio del Pino on julkisuudessa kertonut vastustavansa vahvasti panttisysteemiä. Syynä hänen mielestään on se, että ”taloudelliset kustannukset ovat suhteettomia saavutettuihin tuloksiin nähden ja että se aiheuttaa suuria vääristymiä ja tehottomuutta jakeluyhtiöissä ja kuluttajissa”.
Mutta ongelma on hänen mukaansa myös syvempi.
”Se lisäisi lisäksi jakelukustannuksia, neliöhäviöitä myymälässä ja mahdollista kierrätyksen vähentymistä, koska monet kuluttajat lopettaisivat kierrätyksen, kuten esimerkiksi vanhukset”.
Ecoembes vastustaa kynsin ja hampain panttisysteemiä. Mitä enemmän markkinoilla on kertakäyttöpurkkeja, -pulloja sekä – pakkauksia, sitä enemmän se taloudellisesti hyödyntää Ecoembesiä.
Myös valmistajien ja jakelijoiden liitto (AECOC) on näyttävästi kampanjoinut Espanjassa pantillisia pulloja vastaan.
Timo Kauppinen
