Keskustelu koulujen kesäloman siirrosta sai uuden käänteen, kun opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ehdotti keväälle uutta lomaviikkoa ja sanoi esityksen olevan pian valmis lausuntokierrokselle.
Verkkouutiset kysyi kolmelta elinkeinoelämää edustavalta asiantuntijalta, miten lomia pitäisi muokata.
Suomen Yrittäjät julkaisi sunnuntaina kyselyn, jonka mukaan lähes puolet yrittäjistä kannattaa kesälomien myöhentämistä. Uusi kevätloma ei ollut mukana kyselyssä, sillä opetusministeri esitteli mallia vasta viikonloppuna.
-Toistimme saman kysymyksen kuin vuonna 2023, eli pitäisikö koulujen alkua siirtää muutamalla viikolla, että elokuu olisi lomakuukausi. Mutta etenkin matkailualan näkökulmasta kevätloma kuulostaa kannatettavalta, se vaikuttaisi positiivisesti kotimaan ja varsinkin Lapin matkailuun. Matkailulla on myös vahvat kerrannaisvaikutukset, Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen kertoo.
Pääsiäisen vaihtuva ajankohta voi tehdä kevätloman sijoittamisesta sen yhteyteen hankalaa. Lempiäisen mukaan kevätlomassa voisi olla samanlaista porrastusta kuin talvilomissa. Jos uusi vapaa sijoittuisi pääsiäiseen, osassa Suomea se voisi olla ennen, osassa jälkeen.
Lukuvuoden pituus ei lyhene
Työntekijöiden lomien määrään Yrittäjät ei ota kantaa.
– Lomien määrä on kokonaan toinen keskustelu. Tässä vähän siirrettäisiin lomien jaksotusta, eli emme näe, että se siltä osin vaikuttaisi yrityksiin.
Opetusministerin esikunnasta vahvistettiin Verkkouutisille, että lukuvuoden kokonaispituus ei ole lyhenemässä.
Jos kesäloman alkua lykättäisiin kahdella viikolla, kuten Adlercreutz sanoi, ja keväälle lisättäisiin kokonainen lomaviikko, koulun alku siirtyisi kaavamaisesti laskettuna vain viikolla myöhemmäksi elokuussa. Tätä ei yksikään Verkkouutisten haastateltu pitänyt tarkoituksenmukaisena. Opetusministeriön mukaan malli on vasta valmisteilla.
– Kyllä me lähdemme siitä, että koko elokuu olisi lomakuukausi, jotta saataisiin se maksimaalinen hyöty. Suomi olisi niin sanotusti auki elokuussa, Sanna Lempiäinen toteaa.
Palvelutyönantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki korostaa, että Suomen ei pitäisi jättää yhtään kiveä kääntämättä kasvun edistämiseksi.
– Lomien siirto olisi kasvutoimi, joka ei tarvitse valtiontukea tai verohelpotuksia, hän huomauttaa.
Rauhamäki viittaa työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2018 tekemään selvitykseen, jonka mukaan lomien lykkäys vauhdittaisi kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Vaikutuksiksi arvioitiin noin tuhat henkilötyövuotta ja yli 200 miljoonaa euroa matkailutuloja. Tämän jälkeen on vielä nähty Lapin suosion kova kasvu.
– Ulkomaiset turistit eivät kykene pitämään yksin tarjontaa yllä elokuussa, vaan tarvitaan myös kotimaista kysyntää. Sesongin pidentyminen lisäisi myös henkilöliikennettä, tapahtumateollisuutta ja kulttuuripalveluja, kiinteistönhuoltoa ja niin edelleen. Nuorille olisi elokuussa paremmin töitä tarjolla. Näitä matalalla roikkuvia hedelmiä ei pitäisi jättää käyttämättä, Rauhamäki sanoo.
Entä uusi kevätloma?
– Jos katsoo työnantajaliiton ja Paltan näkökulmasta, niin se ei voi tarkoittaa lomapäivien lisäämistä työntekijöillä. Jos näin isoa uudistusta lähdetään tekemään, pitää miettiä muidenkin lomien tilanne. Onko esimerkiksi kokonainen syyslomaviikko tarpeen, ja miten lomat rytmittyvät vuoden aikana. Kevät on jo aika katkonainen nykyäänkin, kun on hiihtoloma, pääsiäinen, vappu ja helatorstai, Rauhamäki pohtii.
Hänen mukaansa kesälomien siirtoa näyttää vastustavan lähinnä opettajia edustava OAJ. Rauhamäki toivoo, että asiasta pystyttäisiin käymään avointa keskustelua.
Kahden kuukauden hiljaiselo
Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen muistuttaa, ettei elinkeinoelämän näkökulma rajoitu ravintola- ja matkailualaan. Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala ja työllistää suoraan ja välillisesti yli 700 000 ihmistä.
Pöntynen kertoo juuri keskustelleensa lomien siirtoehdotuksesta 19 teknologiayrityksen kanssa.
– Heidän näkemyksensä oli, että lomien siirto helpottaisi yritysten operatiivista toimintaa merkittävästi, kun tällä hetkellä lomat tuovat noin kahden kuukauden hiljaiselon kesään, Pöntynen kertoo.
– Ei ehkä kauppaa jää tekemättä, mutta asiakaskontakti saattaa heikentyä, eli kasvua voisi tulla enemmän. Toki silläkin on merkitystä, minne vienti suuntautuu. Tämä on eurooppalainen näkökulma, kun taas Aasiaan vientiä tekevillä tilanne voi olla erilainen ja Pohjois-Amerikassa ihmetellään Suomen pitkiä lomia.
Vaikka vuosilomalain mukaan lomia voidaan sijoittaa vapaasti lomakaudella, Pöntysen mukaan yritykset haluavat samalla olla hyviä työnantajia ja ymmärtää työntekijöiden ja perheiden arkea. Vastaavasti kesäkuun ensimmäiset viikot yrityksissä ovat monesti raportoinnin tai tarjouspyyntöjen kanssa kiireistä aikaa.
Uudesta kevätlomasta Pöntynen kommentoi myös, että sen voisi lisätä pääsiäisen yhteyteen siten, että puolet koululaisista olisi lomalla ennen ja puolet pääsiäisen jälkeen.
– Yritysten näkökulmasta uudessa lomassa on tietysti omat haasteensa työn jatkuvuuden kannalta, jota jo porrastetut talvilomat haastavat.
Pöntynen tuntee koulumaailman näkökulmaa, sillä hän on työskennellyt rehtorina ja sivistystoimen johdossa. Hänen mielestään uudistuksessa tulee tarkastella koko kouluvuotta ja sen kuormittavuutta oppilaiden ja oppimisen näkökulmasta.
– Aikanaan kun työskentelin opetuspäällikkönä Pirkanmaalla, teimme vanhemmille syyslomasta kyselyn, ja siinä kaikki vaihtoehdot olivat perheille yhtä hyviä. Vain koulujen päättymisajankohta on määritelty laissa ja muut lomat ovat opetuksenjärjestäjien päättämiä, Pöntynen muistuttaa.
Anders Adlercreutz oli MTV:llä optimistinen, että lomien siirto voisi edetä jo tällä hallituskaudella. Asia ei ole hallitusohjelmassa, joten siirto vaatisi puolueiden yhteistä päätöstä. Muissa hallituspuolueissa ei Ylen ja Helsingin Sanomien mukaan uskota, että nopeaa ratkaisua löytyy.